Sosiaali- ja terveysjohtajat Sosiaalibarometrissa: Palvelurakenteet uudistettava pian

17.04.2012, 09:00

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet on uudistettava nopeasti, mutta vapaaehtoispohjalta, arvioi enemmistö kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista tänään ilmestyneessä Sosiaalibarometrissa. Palvelujen järjestämismalleista ja kuntauudistuksen aikataulusta sosiaalijohto ja terveyskeskusten johtajat ovat eri mieltä.

Kaksi kolmesta sosiaalijohtajasta ja yli puolet sekä terveyskeskusjohtajista että sosiaalilautakuntien puheenjohtajista on sitä mieltä, että oman alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on tarpeen uudistaa neljän vuoden sisällä.

Oman alueen kuntarakenteen muutosta neljän vuoden kuluessa kannattaa noin puolet sosiaalijohtajista. Terveyskeskusjohtajista ja lautakuntien puheenjohtajista samaa mieltä on vain kolmannes.

– Sosiaalijohtajien näkemystä selittää se, että juuri sosiaalipalvelut ovat tähänastisissa uudistuksissa pirstoutuneet 20 000 asukkaan väestöpohjaa tavoiteltaessa. Perusterveydenhuollossa on saatu myönteisiä tuloksia saman väestöpohjan avulla, toteaa johtaja Riitta Särkelä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

Tarpeettomana kuntauudistusta pitää joka neljäs terveyskeskusjohtaja ja sosiaalilautakunnan puheenjohtaja ja vain joka kymmenes sosiaalijohtaja. Palvelurakenteen uudistusta pitää tarpeettomana vain kuusi prosenttia lautakuntien puheenjohtajista ja seitsemän prosenttia terveyskeskusjohtajista. Sosiaalijohtajista tätä mieltä ei ole kukaan.

Sekä kunta- että sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen nopea uudistaminen saa tukea erityisesti väestöltään suurilta alueilta. Uudistuksia vastustetaan etenkin pienissä kunnissa, vaikka niillä on muita enemmän pulmia resurssien riittävyydessä ja palvelujen turvaamisessa.

Pakka sekaisin palvelujen uudistamisessa

Sosiaalibarometrin mukaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen johdon näkemykset palvelujen parhaasta järjestämismallista ja sopivasta väestöpohjasta vaihtelevat vastaajaryhmittäin.

Yhtä mieltä johtajat ovat siitä, että uuden palvelurakenteen tulee pohjautua verorahoitteisuuden ja kuntien varaan. Eniten kannatusta saavat mallit, joissa palvelujen järjestämisestä vastaavat sekä kunnat että laajemmat alueet.

Vähiten kannatusta kerää ns. yksitasoinen kuntamalli, jossa koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta vastaisi alle 20 suurkuntaa.

Sosiaali- ja terveysjohdon yleisin arvio on, että peruspalvelujen järjestämiseen riittäisi hieman nykyistä suurempi väestöpohja eli 20 000–50 000 asukasta. Näkemys erityispalveluihin tarvittavasta väestöpohjasta vaihtelee.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus on uudistettava tiiviisti yhdessä kuntarakenteen kanssa. On muistettava, että kunta on hyvinvointitehtäväänsä varten eivätkä pelkät karttaharjoitukset riitä, Riitta Särkelä toteaa.

– Sosiaalibarometrin tulosten valossa on selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä tarvitaan selkeä valtakunnallinen poliittinen linjaus. Muuten uudistus ei etene.

– Kestävän uudistuksen lähtökohdat ovat asiakas- ja asukaskeskeisyys, verorahoitteisuus, peruspalvelujen vahvistaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis yhteys. Ilman niitä yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa uhkaa heikentyä vielä nykyisestäänkin, Särkelä sanoo.

 

Lisätietoja:

johtaja (sosiaali- ja terveyspolitiikka) Riitta Särkelä, puh. 050 63 663,

erikoistutkija Juha Peltosalmi, puh. 040 829 8959

Tiedotustilaisuuden esitys

Sosiaalibarometri on vuodesta 1991 vuosittain tehty ajankohtaisselvitys kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän tilanteesta ja kehityssuunnista. Barometrikyselyyn vastaavat kuntien sosiaali- ja terveysjohto, sosiaalilautakuntien puheenjohtajat sekä Kelan toimistojen ja TE-toimistojen johtajat. Sosiaalibarometrin toteuttaa nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, uusi valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: