Arvioitsijan uudet ja vanhat vaatteet

11.02.2014, 14:26

Henna Harju, arviointipäällikkö, Kuntoutussäätiö

Meillä arviointityötä tekevillä on monenlaisia rooleja ja tehtäviä. Me myös kohtaamme hyvinkin erityyppisiä näkemyksiä ja käsityksiä työstämme.

Mitä arvioitsija oikein tekee?

Jos minulta kysytään mitä teen työkseni, vastaan arvioivani julkisella rahalla tehtävää (kehittämis)toimintaa. Tätä seuraa yleensä kysymys siitä haluaako joku todella palkata ulkopuolisen tahon ”arvostelemaan” omaa tekemistään? Tämä, minusta hieman huvittavakin, näkemys on itseasiassa aika yleinen.

Arvioinnin tavoitteena on entistä tehokkaampi ja laadukkaampi toiminta, josta hyötyvät sekä toiminnan toteuttajat että kohderyhmät. On yleisesti hyväksytty totuus, että oman toiminnan objektiivinen ja kriittinen tarkastelu ei ole helppoa. Juuri siitä syystä ulkoista arvioitsijaa tarvitaan.

Arvioitsijaa kutsutaan joskus hieman harhaanjohtavasti tutkijaksi, konsultiksi, auditoijaksi tai tarkastajaksi. Käsittääkseni kaikkia näitä ammattiryhmiä yhdistää tiedon kerääminen ja analysointi sekä laadun hallinta. Eroavaisuuksia löytyy ainakin teoreettisuuden tasosta sekä mandaatista ja vallasta suhteessa toiminnan toteuttajaan.

Arvioitsijasta kehittämiskumppaniksi

Viime vuosina arviointipalveluissa on puhuttu yhä enemmän siirtymästä loppuarvioinneista kehittäviin, pitkäkestoisiin arviointeihin. Kehittävä arviointi muuttaa arvioitsijan roolia perinteisestä ulkopuolisen roolista enemmän sisäpiirin kehittämiskumppaniksi. Kehittävää arviointia toteutetaan rinnakkain varsinaisen toiminnan toteuttajan, esimerkiksi projektihenkilöstön kanssa. Kehittävä arviointi tilataan usein projektin ensimmäisen toimintavuoden aikana, ja arvioitsija on mukana projektin koko elinkaaren ajan havainnoimassa ja keräämässä tietoa, jolla projekti pysyy oikealla polulla.

Kehittävässä arvioinnissa arvioitsija kulkee rinnalla ja sparraa. Kehittävään arviointiin liittyy olennaisesti jatkuva palautteenanto ja pidempiaikainen kehittämiskumppanuus. Arvioinnin vuorovaikutteisuus on parhaimmillaan antoisa oppimis- ja itsensä haastamisprosessi sekä arvioinnin tilaajalle että toteuttajalle. Saadun palautteen perusteella kehittävät arvioinnit ovat myös arvioinnin tilaajalle kaikista antoisimpia.

Jos kehittävää arviointia verrataan projektin loppuvaiheessa tilattuun loppuarviointiin, tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat aivan erilaiset. Tämä vaikuttaa olennaisesti myös arvioitsijan rooliin ja tehtävän sisältöön. Loppuarvioinnissa muutosten tekeminen arviointihavaintojen pohjalta voi olla liian myöhäistä kun projekti on jo päättymässä. Kehittävässä arvioinnissa muutoksia ehtii vielä tehdä. Arvioitsijasta tulee kehittämiskumppani ja kehittäjä.

Voisi jopa sanoa, että kehittävässä arvioinnissa arvioitsija pääsee näkemään paremmin kättensä tulokset. Eli kuinka kerätty tieto ja ehdotetut muutokset viedään käytäntöön ja millaiset seuraukset tehdyillä muutoksilla on. Arvioitsija pääsee siis osallistumaan toiminnan kehittämiseen perinteistä rooliaan huomattavasti enemmän.

Kehittämiskumppanin objektiivisuus kehittävässä arvioinnissa

Voiko ulkoinen arvioitsija sitten ajautua kehittävässä arvioinnissa niin sisäpiiriin, että objektiivisuus kärsii? Lienee tällainenkin vaara on olemassa. Näkisin kuitenkin, että objektiivisuus on arvioitsijan ammatti-identiteetin perustuksiin valettu ominaisuus.

Henkilökohtaisesti viihdyn parhaiten kehittämiskumppanin vaatteissa, sillä siinä pääsee näkemään projektitoiminnan eri vaiheet ja ennen kaikkea näkemään lähietäisyydeltä mitkä arviointihavainnot ja suositukset ovat toimivia. Objektiivisuuden nimissä kehittämiskumppanin eteen voitaisiin vielä lisätä sana ulkoinen. Ulkoinen kehittämiskumppani–objektiivinen sparraaja ja rinnalla kulkija. Miltä kuulostaa?

Kirjoittaja on toiminut arvioinnin eri tehtävissä yli seitsemän vuotta ja työskentelee Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikössä arviointipäällikkönä toteuttaen arviointeja ja selvityksiä kolmannen ja julkisen sektorin organisaatioissa.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Kehittävä arviointi on siis matka...

Nimi:

...joka palvelee käytäntöä, auttaa tekemään tietoisesti asioita paremmin, vahvistaa ammatillista kehittymistä ja oppimista ja parhaimmillaan antaa voimaannuttavaa potkua ja motivaatiota työhön.

Kiitos Henna hyvästä blogikirjoituksesta!

Mervi Aalto-Kallio, SOSTE

12.02.2014, 18:30

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.