Kauas menestyvät järjestöt karkaavat?

25.09.2013, 09:29

Vierailijablogisti: Marianne Heikkilä, Marttaliitto, toiminnanjohtaja

Järjestökentässä tuulee ja toimintaympäristön muutokset pakottavat tekemään isoja muutoksia. Tulevaisuus näyttää, ketkä säilyvät muutosten keskellä toimintakykyisenä. Tänään kysytään, miten menestyvä ja trendikäs järjestö tehdään?

Muutoksien keskellä yksi asia on aina ollut järjestöille luovuttamaton asia: elinvoimainen järjestö tarjoaa jäsenilleen aina vaikuttavia sisältöjä ja merkityksellistä toimintaa.

Menestymiseen tarvitaan myös tahtoa, määrätietoista muutoksen johtamista, ajassa elämistä, rohkeutta ja herkkyyttä ilmiöille ja niiden hyödyntämiselle yli toimialojen.

Kyky uudistua ja elää herkkänä ajassa on tänään järjestöjen menestymisen edellytys. Miten temppu tehdään rahoituksen, resurssien ja toimintaedellytysten supistuessa?

Sidosryhmien hyödyntäminen palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä

Avain kestävään ja hallittuun kasvuun sekä yhteiskunnallisesti merkittävän järjestötoiminnan rakentamiseen on heikkojen signaalien ja kohderyhmien tunnistaminen sekä sidosryhmien hyödyntäminen omassa toiminnassa ja palvelujen tuotteistamisessa.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteiset haasteet ovat siinä, että toiminta ei uudistu riittävästi, visiot eivät ole rohkeita ja tavoitteellisia, toimenpiteet keinojen ja mitattavien indikaattorien osalta puuttuvat.

Taloutta ja hallintoa johdetaan ammattitaidolla, mutta se ei enää riitä. Jäsenien mielestä yhdistysten todellisuus poikkeaa liikaa keskusjärjestöistä. Toiminta on sisäänpäin kääntynyttä ja rivijäsenen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat vähäisiä. Järjestöt kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta, oppimisen halusta ja maailmaa parantavan eetoksen hyödyntämisestä. Kynnys lähteä mukaan elämän kestävään yhdistystoimintaan on monella korkealla. Jäsenet ovat iäkkäitä, passiivisia ja katoavia. Ikuisiksi yhdistysjäseniksi ei ole enää halua eikä vetoa. Nyt halutaan olla ”kannattajajäseniä” ja haistella ilmaa ennen sitoutumista. Huomenna voi kannattaa jotain muuta.

Menestyviä järjestöjä ovat ne, jotka onnistuvat sekä keräämään uusia jäseniä että aktivoivat jatkuvasti jäsenkuntaa. Elinvoimaisen, ajassa elävän ja kiinnostavan järjestön merkkejä ovat uudistumisen kyky, tekeminen, edelläkävijyys. Tarvitaan myös jakamisen, joukkoistamisen, käyttäjäkeskeisyyden ja vertaisuuden vahvistamista, jotta mukanaolijoilla on hyvä mieli ja he pääsevät itse vaikuttamaan. Muutoksessa on oltava myös joustava, on annettava valinnanvapautta verkostojen hyödyntämiseen. Kaikki tämä edellyttää pitkäjänteisen muutoksen läpivientiä. Mikään järjestö ei kuitenkaan voi olla vahva ja osaava kaikessa, on valittava tulevaisuudessa tarkasti, mitkä ovat oman järjestön vahvuudet ja keskityttävä niihin.

Martat tekivät uuden strategiansa peruskysymysten pohjalta: Mitä olemme ja miksi haluamme tulevaisuudessa tulla? Mitä teemme ja mikä on lisäarvomme järjestönä? Miten erottaudumme ja olemme muita parempia ydinalueissamme? Onko toiminnallemme kysyntää, miten tuotteistamme palvelujamme? Miten käytämme viestintäkanavia monipuolisesti viestiessämme?

Vahvistamme ydintoimintojamme kotitalousneuvontaa sekä järjestötoimintaamme, 46 000 jäsenen aktivointia ja uusien saamista mukaan toimintaan. Ammattineuvonta ei poissulje vapaaehtoistoimintaa ja toisinpäin; harrastusmarttailu ei uhkaa palkattujen kotitalousneuvojien toimintaa ja osaamista. Molempia tarvitaan kolmiportaisen järjestömme eri tasoilla.

Trendikkään järjestön 7 teesiä

Menestyvälle järjestölle on tänään tyypillistä edellä mainittujen asioiden lisäksi seuraavat tekijät, jotka vahvistavat järjestön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja mainetta eri toimijoiden keskuudessa:

1. Vaikuttavuus:
Järjestö, joka osaa vaikuttaa yhteiskunnan joka tasolla oikea-aikaisesti ja monikanavaisesti, saa sanottavalleen painoarvoa. On osattava viestiä eri kanavissa vaikuttavasti siitä, mitä järjestö tekee, miksi se tekee valittuja asioita ja mitkä ovat yhdessä aikaansaadut tulokset. Vaikuttamista tulee tehdä jatkuvasti yhteiskunnallisiin päättäjiin, yrityksiin, kunnallisiin ja yhteisöllisiin toimijoihin sekä kansalaisille. Järjestö, joka osaa vaikuttaa, tarttuu hetkeen. Kaikki advocacy ja policy -vaikuttamisen keinot oppii vain vaikuttamalla. Ensin pitää olla jotain todellista ja merkittävää kerrottavaa. Toiminnan on oltava niin relevanttia, että siitä ei voi vaieta.

Martoissa vaikuttaminen on yhdessä tekemistä, vertaistukea, virkistystä ja iloa, kotitalousneuvonta, arjen taitoja, terveyttä, omatoimisuuden lisäämistä, sohvalta nousemiseen kehottamista, eettiseen kuluttamiseen kannustamista, uuden oppimiseen ohjaamista, etujen valvomista, yhteistyön tarjoamista, työllistämistä, vapaaehtoistoimintaan tulemiseen mahdollistamista, yhteiskuntaan ja omaan arkeen/elämään osallistamista.

2. Vastavuoroisuus – yhteisöllisyys:
Järjestö, joka kohtaa jäsenen, luottamushenkilön, päättäjät tai sidosryhmät kuunnellen, oppien ja hyödyntäen kohderyhmiä ja verkostoja, menestyy. On myös annettava jotain saadakseen itse. Antajat ovat tutkimusten mukaan onnellisimpia toimijoita. Onnistuneita järjestöjä ovat ne, jotka rohkenevat ja viitsivät ottaa sidosryhmät mukaan tuote- ja toiminnan suunnitteluun sekä kehittämiseen. Tämä vaatii aikaa ja rahaa, mutta kantaa pitkällä aikavälillä sitoutuneiden tuessa. Uusyhteisöllisyys on tänään jakamisen, vertaistalouden sekä joukkoistamisen todellisuutta, jossa on voimaa ja osaamista myös järjestöjen niukoille resursseille.

3. Viestintä (monikanavaisuus):
Viestintäkentän murros pakottaa järjestöt tarkastelemaan omia viestinnän välineitään ja kanaviaan uudesta näkökulmasta. Enää ei riitä, että tekee työn hyvin ja laatii siitä muutaman tiedotteen tai kannanoton maailmalle. Tänään on osattava reagoida nopeasti ja avoimesti niin hyvien asioiden viestimisessä kuin kriisiviestinnässä. Kaikesta mitä tehdään, on mahdollista viestiä oikeille kohderyhmille monikanavaisesti. Sosiaalinen media on muuttanut merkittävästi viestinnän filosofiaa yksipuolisesta tiedottamisesta vastavuoroiseen viestintään ja markkinointiviestintään. Järjestöjen viestinnälle etsitään kasvoja ja äänitorvia, jotka ovat valmiita antamaan nopealla aikavälillä erilaisia kannanottoja ja analyysejä yhteiskunnallisiin ongelmiin. On oltava digitaalisen viestinnän edelläkävijä, myös järjestöissä, jolloin tarvitaan monikanavaisia viestintäkeinoja kohderyhmien tavoittamiseksi ja osallistamiseksi.

4. Verkostoituminen:
Vaikuttamista, vastavuoroisuutta sekä monikanavaista viestintää harjoittava järjestö on oivaltanut myös verkostoitumisen merkityksen. Ilman jalkautumista kentälle ja toreille, ei voida riittävän kokonaisvaltaisesti johtaa tai ohjata sisäisiä prosesseja maaliin. Hedelmällistä on verkostoituminen oman ydinsisältöjen ulkopuolelle, jolloin horisontti laajenee ja on mahdollista testauttaa oman järjestön kuningastuoteideoita tai toiminnan kehittämisen painopisteitä. Järjestöverkostoituja osaa benchmarkata toisia toimijoita, joilta voi oppia. Verkostojen kautta syntyy myös helpommin yhteisiä hankkeita ja rahoitusanomuksia, joiden läpimeno yksittäisenä järjestönä ei olisi mahdollista.

5. Varainhankinta:
Järjestöt tekevät merkityksellistä työtä, mutta tohtivat liian harvoin pyytää lahjoituksia työnsä tukemiseksi. On uskallettava pyytää rahaa ja annettava taloudellisen tuen mahdollisuus kaikille. Varainhankinta järjestöissä on kehittynyt viimeisten vuosien aikana merkittävästi, mutta edelleen mielikuvat ”valtion järjestöistä” estävät lahjoittamasta kuten esimerkiksi Isossa-Britaniassa, joka on varainhankinnan kärkimaita Euroopassa. Varainhankinta tarvitsee ammattilaisia ja resursseja, työn on oltava pitkäkestoista ja hyvin suunniteltua. Kuukausi- ja verkkolahjoitukset, yritysyhteistyö, testamentit, merkkipäivälahjoitukset, tempausten ja tapahtumien aikana kerättävät lahjoitukset, mobiilin ja verkkolahjoituksen mahdollisuus, arpajaiset, keräykset, maksettu mainonta sekä katufeissarit ovat erilaisia varainhankinnan muotoja, joita jokainen järjestö voi osaltaan hyödyntää. Motivaattorina toimii raha, jota ilman toimintaa ei olisi olemassa eikä se laajenisi. ”Anna tukesi – lahjoita toiselle elämä”, slogan toimii sisäänheittäjänä yhden ihmisen hätään. Koko maailmaa ei rahalla voi pelastaa, mutta yhden ihmisen elämään voi jo vaikuttaa.

6. Vastuullisuus:
Aktiiviset kansalaiset testaavat tänään ärjestöjen yhteiskuntavastuuta (sosiaalista, ympäristöllistä sekä taloudellista). Jäsenet jakavat avoimesti ja monikanavaisesti tietoja eri palveluntuottajien toiminnan laadusta. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat kiinnostavat asiakkaita, mutta viimekädessä teot ratkaisevat. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset yritykset rynnivät järjestömaailman sisälle ja rinnalle, näiden potentiaalinen mahdollisuus tulee hyödyntää tulevaisuudessa monialaisesti.

7. Virtuaalisuus - face to face:
Järjestöjen on ratkaistava tasapaino virtuaalisuuden sekä kasvoittain tapahtuvan kohtaamisen välillä. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen ja digimaailmassa sukkuloinut uusi järjestösukupolvi osaa viestiä virtuaalisesti. Martoissa tapahtui virtuaalinen avaus, kun naistenpäivänä 8.3.2013 avattiin Virtuaalimartat ry uusille jäsenille, joilla ei ole aikaa perinteiseen järjestöosallistumiseen. Marttaliiton hallintoa ja koulutuksia sekä aineistoja siirretään erilaisille verkkoalustoille ja yhteydenpito paikasta ja ajasta riippumatta tehdään mahdolliseksi. Vaikka suomalaiset pelkäävät tutkimusten mukaan esimerkiksi verkkokaupassa asioimista, asiakkaiden ostotapahtumat moninkertaistuvat vuosittain. Digitaalinen verkosto on huomioitava, mutta aitoa kohtaamista tarvitaan aina.

Kaikki edellä kuvatut teesit johtavat järjestön sisäiseen ja ulkoiseen muutokseen. Hyvä järjestö ja sen johtajat ymmärtävät perinteiden ja traditioiden arvon, mutta osaavat integroida ne muutokseen ja ajassa elämiseen.

Hallittua muutoksen johtamista!

Lisätoietoa Marttaliitosta

www.martat.fi, marianne.heikkila@martat.fi

www.facebook.com/martatvinkkaa

www.facebook.com/marianne.heikkila

www.youtube.com/martattv

twitter.com/Marttaliitto

twitter.com/Mannamedia

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.