fi | sv | eng

Haluaisitko sinä vahvistaa osallisuutta?

22.01.2013, 14:04

Päivi Rouvinen-Wilenius, asiantuntija

Osallisuus on aiheena ykkönen tämän päivän keskusteluissa. Osallisuudella on merkitystä. Vähintään sitä pitää edistää ja mielellään saada aikaan tuloksia. Osallisuus on osallistumisen mahdollistama tunneperustainen ja yhteenkuuluvuuteen pohjautuva kokemus, jossa ihminen voi vaikuttaa itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin ja toimia siinä aktiivisesti ja sitoutuneesti. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihminen oivaltaa osallisuuden mahdollistamat hyödyt. Syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi on tärkeää edistää ihmisistä itsestään lähtevää toimintaa ja tukea ihmisten omaehtoista suoriutumista ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Yhteisöt tarvitsevat resursseja osallisuuden mahdollistamiseksi. Osallisuus ei kuitenkaan synny yksin. Yhteisötasolla luodaan mahdollisuudet osallisuuteen esimerkiksi järjestöjen toiminnan kautta. Lisäksi ei pidä unohtaa että osallisuuteen voi oppia.

Järjestöt toimivat lähellä ihmisiä ja ihmisten kanssa. Järjestöillä on kokemusta osallisuuden vahvistamisesta ja tietoa keinoista, joita erityisesti viranomaistahot tarvitsevat. Järjestöjen oman arvion mukaan niiden tärkeimpiä toimintamuotoja ovat harrastus- ja virkistystoiminta, vapaaehtoistoiminta, vertaistoiminta ja tiedonvälitys. Nämä mainitut toimintamuodot ovat luonteeltaan hyvin osallisuutta tukevia. Järjestöjen asiantuntijat näkevät keinoina onnistuneet kohtaamiset, esimerkiksi vertaistukiryhmät, joiden avulla jalkaudutaan ihmisten arkeen. Järjestöjen merkityksen kirkastaminen lähidemokratian ja osallisuuden mahdollistajana esimerkiksi vertais- ja vapaaehtoistyön kautta nähdään järjestöissä tärkeänä.

Pieniä askelia

Osallisuus on vuorovaikutusta. Keskeisiä osallisuuden edellytyksiä ovat toimijat itse. Osaammeko arvioida omaa toimintaamme kriittisesti ja havaitsemmeko ehkä omissa käsityksissä ja vakiintuneissa toimintatavoissa jotain sellaista, joka mahdollisesti estääkin osallisuuden. Oleellista on tiedostaa, miten minun ja meidän tulisi toimia osallisuutta edistääkseen ja millaisilla asioilla on todella merkitystä osallisuuteen. Odotukset osallisuudesta, silloin kun ihmistä ei aidosti kuulla, ovat turhia.

Myös järjestöille on oleellista miettiä millaisena haluamme osallisuuden toteutuvan tulevaisuudessa ja mitä olemme valmiit tekemään sen eteen. Osallisuuttakin voi tarkastella osissa. Esimerkiksi jaottelu tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätösosallisuuteen helpottaa hahmottamaan osallisuuden osia. Kun tarkastelemme näitä osallisuuden eri osa-alueita tarkemmin, on myös mahdollista rakentaa pitkäjänteisestä toimintaa pienin askelin, joka tukee osallisuuden vahvistumista.

Osallisuuden tulevaisuus

Ihannetilanne olisi, että kaikki ihmiset kokisivat olevansa osallisia perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Yksi keino tavoitella tätä ideaalitilaa on lähteä suunnitelmallisesti rakentamaan osallisuuden tulevaisuuspolkuja tavoitellen osallisuuden ihannetta. Ollaan valmiita kyseenalaistamaan vanhat toimintatavat, rakenteet ja olemaan valmiita ottamaan sen riskin, että joku sotkeutuu minun tekemisiini.

Lisätietoa

Kirjoitus perustuu Futura 4/2012 lähidemokratia ja osallisuus teemanumeron artikkeliin, joka käsittelee kolmannen sektorin roolia lähidemokratian vahvistajana osallisuuden edistämisen avulla. Artikkelissa lähtökohtana on luoda edellytyksiä rakentaa tulevaisuuspolkuja osallisuudelle.

Tasa-arvo ja osallisuus väylä terveyteen, Järjestöt suunnan näyttäjinä, toimittaneet Päivi Rouvinen-Wilenius ja Pirjo Koskinen-Ollonqvist 

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.