fi | sv | eng

Vahvat ervat välttämättömiä sote-uudistuksessa

14.06.2013, 08:17

Riitta Särkelä, johtaja

Sote- uudistuksen järjestämislakityöryhmä työstää parhaillaan väliraporttia. Se luovutetaan peruspalveluministerille juhannuksen jälkeen. Orpon työryhmän linjaukset viitoittavat valmistelua, mutta työ on erittäin haasteellinen. Yli 20 000 asukkaan väestöpohjan kuntien /sote-alueiden ja laajan perustason sote-alueiden välinen jaettu järjestämisvastuu on ongelmallinen. Se vaatii erittäin paljon palvelujen järjestämissopimuksilta ja palveluprosessien johtamiselta.

Monimutkaisessa palvelurakenteessa tarvitaan vahvoja erityisvastuualueita, sote-ervoja. Viiden sote- ervan tehtävänä on varmistaa omalla alueellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus, estettävä keskinäinen kilpailu ja päällekkäisyydet sekä varmistettava, ettei synny palvelujen katvealueita. Lisäksi niillä on viranomais- sekä kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä tehtäviä. Poliittinen linjaus lähtee siitä, että näiden tehtävien hoitamiseksi sote-ervoilla on koordinaatiovastuu. Mielestäni sote-ervojen päätösvalta on selkeästi määriteltävä. Muuten niistä tulee hampaattomia.

Erityistä osaamista vaativat sosiaalipalvelut eivät saa jäädä varjoon

Erityisen vaativaa osaamista edellyttävien sosiaalipalvelujen kannalta sote-ervojen muodostaminen voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia. Sosiaalihuollossa ei nyt ole samanlaisia erityisvastuualueita eikä palvelujen porrastusta kuin terveydenhuollossa. Pääosin sosiaalipalvelujen saanti määräytyy palvelutapahtumassa tehtävän ammatillisen harkinnan kautta. Sosiaalihuollossa korostuu lisäksi julkisen vallan käyttö. Koska sosiaalihuollon erityistä osaamista edellyttäviä palveluita varten ei ole olemassa vielä omaa rakennetta, vaativat ne sote-ervojen kehittämisessä erityistä huomiota. Ervoista tulee muodostua sosiaaali- ja terveydenhuollosta tasavertaisesti vastaavia toimijoita. Riskinä on, että ne jatkavat vain terveydenhuollon perinteen pohjalta ja sosiaalipalvelut unohtuvat.

Sosiaalihuollon vaativaa erityisosaamista edellyttäviä sosiaalipalveluja ovat lastensuojelun alueella esimerkiksi vakavasti käytöshäiriöisten lasten ja nuorten vaativa sijaishuolto, alle 15- vuotiaana vakavan rikoksen tehneiden nuorten palvelut, erityisen vaikeat huostaanottotilanteet, raskaana olevien päihdeäitien kuntoutus ja hoito sekä ensi- ja turvakotitoiminta. Päihdepalvelujen alueella vastaavia ovat muun muassa perhekuntoutus, kaksois- ja kolmoisdiagnoosien pohjalta tapahtuva laitoshoito ja – kuntoutus. Vammaispalvelujen alueella erityisen vaativaa erityisosaamista edellyttäviä sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi aistivammaisten palvelut ja kuntoutus, näiden yhdistyminen muihin vammoihin esimerkiksi kehitysvammaisuuteen sekä tuomitsematta jätettyjen kehitysvammaisten hoito- ja kuntoutus.

Järjestöpohjaisesti tuotetut palvelut ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi sosiaalihuollon erityispalvelujen rakennetta, vaikka kunnilla on niiden järjestämis- ja rahoitusvastuu. Eräät sosiaalipalvelut ovat lähes kokonaan järjestöjen vastuulla. Näiden erityispalvelujen yhdenvertainen saatavuus on uhattuna. Etenkään kantokyvyltään heikot kunnat eivät selviydy järjestämisvastuun edellyttämästä rahoituksesta ja osaamisesta.

Sosiaalihuollon vaativaa erityisosaamista edellyttävissä palveluissa ei ole kysymys eri palvelusta kuin perustasolla. Niissä on kyse osaamisen vaativuuden merkittävästä kasvusta. Usein niissä tarvitaan myös moniammatillista tiimiä ja tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Sosiaalihuollon vaativaa erityisosaamista edellyttäviä palveluja ei siis voida määritellä terveydenhuollon tapaan.

Nyt tulee luoda perusta ja rakenne vaativille sosiaalipalveluille

Sosiaalihuollon palveluihin tarvitaan valtakunnallisesti kehitetyt yhtenäiset porrastamisen kriteerit. Lisäksi tarvitaan yhdenvertaiset palvelut takaavan palveluverkon luominen ja rahoituspohja. Palveluja voidaan ohjata keskitetysti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden tuotanto olisi keskitetty yhteen paikkaan, vaan tulee ottaa huomioon eri tuottajat. Osa palveluista on niin erikoistunutta, että ne voidaan turvata vain valtakunnallisesti.

Vaikka kaikissa sote-ervoissa huolehditaan järjestämissopimuksen avulla koko erva-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja niille määritellyistä viranomaistehtävistä, tarvitaan sosiaalihuollon vaativaa erityisosaamista edellyttävien palvelujen osalta lisäratkaisuja. Terveydenhuollon palvelujen porrastus ja yhteinen käsitys siitä, mitkä palvelut on perusteltua keskittää ja millaista työnjakoa tarvitaan, on syntynyt useiden vuosien aikana. Nyt on sosiaalipalveluissa vastaavan perustan luomisen aika. Se tarkoittaa muun muassa tietopohjan luomista tarpeista ja volyymeistä, kullekin palvelulle porrastamisen kriteerien määrittelyä ja sen arviointia, missä määrin niissä tarvitaan yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Lisäksi tulee arvioida, onko joissakin palveluissa tarvetta erityisiin toimenpiteisiin niiden saatavuuden ja rahoituksen turvaamiseksi. Tämä perustan luominen onnistuu mielestäni parhaiten keskittämällä asian pilotointi muutamaksi vuodeksi esimerkiksi kahteen sote-ervaan.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

SOSTEblogi

Keskustele ja kehitä järjestötyötä sekä hyvinvointia yhdessä!

Teemoissa keskustellaan SOSTElle tärkeistä aiheista. Kirjoittajina oman talon asiantuntijoita ja vierailijoita kentältämme.