Sote -uudistuksessa on uskallettava valita

03.12.2012, 10:30

Riitta Särkelä, johtaja, sosiaali- ja terveyspoliittinen toiminta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvä linjaukset ja puhe ovat ristiriitaisia. Kuntavaalien aikana päättäjät puhuivat vain terveyspalvelu-uudistuksesta. Hallitus on lähtenyt sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvästä uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä on korostanut, että uudistuksen on tuettava myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyttä. On oltava yksiselitteistä, että olemme tekemässä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta, joka on kestävä pitkälle tulevaan.

Linjauksissa on lähdetty vahvan peruskunnan ajatuksesta eli siitä, että kunnilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Sosiaali- ja terveysalueita voidaan muodostaa poikkeuksena. On pidetty tärkeänä, että järjestämis- ja rahoitusvastuu ovat samalla taholla. On myös korostettu useita eri integraatioita. Ensinnäkin on pidetty tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota. Toiseksi on painotettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. On linjattu, että uudistus edellyttää 20 000 väestöpohjaa ja riittävää kantokykyä. Lisäksi on nähty tärkeäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja yhteys kunnissa muihin hallintokuntiin.

Jos pidetään kiinni sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta että perusterveyden-huollon integraatiosta, se edellyttää asiantuntija-arvioiden mukaan 50 000-200 000 väestöpohjaa ja vahvaa kantokykyä. Näin suurien kuntien syntyminen ei ole realistista Suomessa.

Mistä ollaan valmiita joustamaan?

Asiantuntija-arviot ovat yksimielisiä siitä, että kaikkien edellä todettujen lähtökohtien yhteensovittaminen samanaikaisesti ei ole mahdollista. Realiteetti on, että jostakin linjauksesta joudutaan joustamaan, jotta uudistuksessa päästään eteenpäin. Mistä poliittiset päättäjät ovat valmiita joustamaan?

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta on pidettävä kiinni. Asiakkaat tarvitsevat monesti sekä sosiaalipalveluja että terveyspalveluja pystyäkseen selviytymään. Näin on esimerkiksi ikääntyneiden, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdekuntoutujien tilanteissa. Palvelujärjestelmämme heikko kohta on kokonaisvaltaisen, sektori- ja ammatilliset rajat ylittävän työotteen puute. Se merkitsee, että ihmisten kannalta ei saavuteta toivottua tulosta, vaan palveluprosessi jää puolitiehen. Kustannukset siirtyvät paikasta toiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on siis ihmisten tarpeisiin vastaamisen ja talouden kannalta välttämätöntä.

Uudistuksen ratkaisevin kysymys on, onnistutaanko vahvistamaan perustason palveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Perustason vahvistaminen tarkoittaa, että vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saumatonta yhteyttä ja että osa erikoissairaanhoidosta tulee perustason vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen puolestaan edellyttää vahvaa kuntakytkyä ja muiden hallintokuntien vastuun vahvistumista omissa päätöksissään hyvinvoinnista ja terveydestä. Jo tämä on mittava tehtävä ja edellyttää selkeästi nykyistä vahvempia hartioita vastuutaholta.

Ei pidä unohtaa, että erikoissairaanhoito toimii nyt melko hyvin. Sen toimivuutta ei saa vaarantaa, vaikka erikoissairaanhoidossa on varmasti tarvetta arvioida uudelleen vastuunjakoja ja keskittämisen tarpeita. Pulmana ovat sosiaalihuollon erityispalvelut, joille ei ole lainkaan toimivaa rakennetta. Tämä puute on korjattava uudistuksen edetessä.

Edettävä vaiheittain vahvistaen perustasoa

Olisi perusteltua edetä vaiheittain ja aloittaa työ perustason vahvistamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta. Voi olla, että sosiaali- ja terveysalueet eivät olekaan niin suuri poikkeus kuin toivotaan. Viisi erityisvastuualuetta, Ervaa, tuskin voi olla hyvin ohuita pelkkiä koordinoijia. Niiden roolia voisi täsmentää vaiheittain kokeilun kautta. Erityisvastuualueilla voisi olla tietyt viranomaistehtävät, kehittämisen ja tutkimuksen koordinaatio sekä tietyt keskittämistä vaativat vaativan erityistason palvelut sekä sosiaali- että terveydenhuollosta.

Vaikka jo rakenteiden uudistaminen on vaativa uudistus, se ei vielä riitä. On uudistettava palveluprosesseja ja toimintatapoja asiakaslähtöisiksi ja pystyttävä hyödyntämään uutta teknologiaa laajasti. Kunnat eivät selviydy palvelujen tuottamisesta yksin, vaan ne tarvitsevat nykyistä vahvempaa kumppanuutta järjestöjen ja yritysten kanssa.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Viimeinen kappale kiteyttää kaiken

Nimi:

Hyvä kokonaisuus.

13.12.2012, 11:36