fi | sv | eng

Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvitys: Alkoholiasenteet edelleen tiukat

15.10.2012, 00:00

Suomalaisten asenteet alkoholinkäyttöä ja etenkin humalajuomista kohtaan ovat edelleen tiukat. Tänä vuonna asenteissa on ensi kertaa havaittavissa pieni käänne sallivampaan suuntaan. Kansa on ehkä alkanut turtua alkoholihaittoihin, mutta niitä ei silti voida hyväksyä, pohtii pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTEsta.

Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että alkoholin myyntiin päihtyneelle tulisi ravintoloissa ja kaupoissa suhtautua nykyistä tiukemmin (73 %), alkoholia käytetään Suomessa liikaa (71 %) ja humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti (66 %).

Suurin osa suomalaisista kannattaa ruorijuopumuksen (75 %) ja rattijuopumuksen (67 %) promillerajojen laskemista. Noin puolet kannattaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä (53 %) sekä alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämistä urheilutapahtumissa (52 %).

Tasan puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei alkoholiteollisuuden ole sopivaa osallistua alkoholipoliittisten lakien ja asetusten valmisteluun. Sen sijaan noin puolet (52 %) sallisi alkoholiteollisuuden tuottavan oppimateriaalia kouluihin.

Asenteissa lievä käänne sallivampaan suuntaan

Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys on tehty vuodesta 2006 joka toinen vuosi. Tänä vuonna asenteissa on ensimmäistä kertaa havaittavissa 5-7 prosenttiyksikön muutos sallivampaan suuntaan.

Muutos näkyy mm. suhtautumisessa alkoholin mielikuvamainonnan ja urheilutapahtumissa tapahtuvan alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämiseen. Se näkyy myös kysymyksissä alkoholin liikakäytöstä, alkoholin myynnistä päihtyneille sekä suhtautumisesta humalajuomiseen.

– Alkoholihaittojen taso on ollut pysyvästi korkeampi vuoden 2004 alkoholiveroalesta lähtien, ja haittoihin on ehkä alettu turtua. Silti ei voida hyväksyä sitä, että ihmisten annetaan voida pahoin omassa arjessaan, sanoo pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.

Rajoitusten lisäksi pyrittävä kulttuurin muutokseen

– Haittojen rajoittamiseksi tehdyt toimet eivät yksinkertaisesti vielä riitä. Alkoholin verotus on yhä keveämpää ja kokonaiskulutus suurempaa, vaikka verotusta on vuoden 2004 jälkeen kiristetty. Ihmetystä herättää myös se, ettei alkoholimainonnan rajoittamista koskeva lakiesitys etene, Kiukas toteaa.

– Alkoholin ja tupakan verotusta tulisi kiristää aina vähintään ostovoiman kasvun verran. Myös alkoholin hinnan ja saatavuuden sääntely sekä erityisesti nuorille suunnatun mainonnan rajoitukset ovat tutkitusti tehokkaita keinoja hillitä kokonaiskulutusta.

Kokonaiskulutus on absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna nykyisin 10 litraa asukasta kohti. Tutkimusten mukaan alkoholihaittojen määrä seuraa kokonaiskulutuksen muutoksia.

– Herkästi ajatellaan, että vain suurkulutuksella on yhteys alkoholihaittoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävämpi ryhmä ovat tavalliset, työssäkäyvät, alkoholia mielestään kohtuullisesti käyttävät ihmiset, joita on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrattuna, Vertti Kiukas sanoo.

– Heidän tavoittamisekseen tarvitaan pitkäjänteisiä toimintamalleja, joilla pyritään vaikuttamaan kulttuuriin eli alkoholin paikkaan tavallisten ihmisten arjessa.

Lisätietoja

pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE, puh. 040 5924 287
kehittämispäällikkö Kaarina Tamminiemi, SOSTE, puh. 040 577 4614

Suomalaisten alkoholiasenteet 2012 -selvitys julkaistiin XIX Valtakunnallisilla päihde- ja mielenterveyspäivillä 15.10. Helsingissä. Selvitykseen haastateltiin 1003:a Manner-Suomessa asuvaa 15–79-vuotiasta. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 2,5 %. Haastattelut toteutti TNS Gallup Oy SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toimeksiannosta.

Lue koko julkaisu

 

Alkoholifaktaa

  • yli 90 % aikuisväestöstä käyttää alkoholia
  • suurkuluttajia on 5-10 %
  • alkoholihaittojen välittömät kustannukset Suomessa 0,8-1 miljardia euroa
  • niistä yli kolmannes aiheutuu järjestyksen ja turvallisuuden, neljännes sosiaalihuollon ja reilu viidennes terveydenhuollon kustannuksista
  • välilliset kustannukset 3,2-5,9 miljardia euroa
  • alkoholiveron tuotoksi 2012 arvioitu 1,4 miljardia euroa

Näitä toimia enemmistö kannattaa (suluissa kannattajien osuus)

  • ruorijuopumuksen promilleraja tulisi laskea 0,5 promilleen (75 %)
  • alkoholin myyntiä päihtyneille tulisi tiukentaa ravintoloissa ja kaupoissa (73 %)
  • rattijuopumuksen promilleraja tulisi laskea 0,2 promilleen (67 %)
  • alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen (53 %)
  • alkoholiteollisuuden sponsorointi ja mainonta pois urheilutapahtumista (52 %)

Näitä toimia enemmistö ei kannata (suluissa kannattajien osuus)

  • keskiolut takaisin Alkoon (15 %)
  • keskioluen laimentaminen (17 %)
  • alkoholiveron nostaminen (38 %)
  • aamuneljään auki olevat ravintolat kiinni aiemmin (44 %)