Tietääkö kukaan, mitä kunnat eivät kohta tee?

30.08.2013, 06:30

Panu Laturi, johtaja

Tietoa siitä, mihin rakenteellisiin uudistuksiin hallitus on valmis, on odotettu jo pitkään. Ilmassa on ollut epäilyjä, kyetäänkö niihin ollenkaan ja mitä ne sisältävät. Vihdoin tämä salaisuuden verho on auennut ja hallitus on esitellyt tavoitteensa. Siihen voi olla tyytyväinen.

Mielestäni merkittävin uuudistus on kunnille asetettu 2 miljardin säästötavoite. Luku on suurempi kuin äkkiseltään voisi ajatella, sillä kuntien koko menot ovat 35,7 miljardia. Se, mitä tämä meille jokaiselle tarkoittaa, on edelleen auki.

Tämä vähennys onkin tehtävä taiten. Siten, että se ei heikennä heikoimmassa olevien asemaa tai vaikeuta erityisryhmien kuten vammaisten elämää. Siksi vähennyksiä ei saa tehdä hallinnollisena asiana, vaan palvelujen käyttäjät ja myös heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset on otettava mukaan työhön. Vain tätä kautta inhimillinen näkökulma tulee otettua tarpeeksi voimakkaasti huomioon.

Se, mistä uudistukset ansaitsevat suurimman kiitoksen, on selvitys sosiaali‐ ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista. Siinä puututaan keskeisimpään ongelmaan, joka sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa on. Järjestökenttä on ilomielin mukana näissä talkoissa.

SOSTE budjetista: Kriisivalmiutta löytyi - hyvinvointia kehitettävä yhdessä ja TE-toimistoja kehitettävä

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Kohta ei tehdä mitään

Nimi:

Jos pakkokuntaliitokset toteutetaan, kunnat eivät pitkään aikaan tee mitään muuta kuin yrittävät saavat tolkkua siitä, kenen pitäisi tehdä mitäkin.

Jokaisella työntekijällä päällimmäisenä on huoli omasta työpaikastaan - jokainen miettii kahta asiaa: miten selviää, jos oma työpaikka (5vjälkeen) katoaa ja joutuu sitä ennen perehdyttämään muut tehtäviinsä, ja sitä, miten selviää, jos saa pitää työpaikkansa, mutta työtehtävien määrä kolminkertaistuu.

Yhtä aikaa samat ihmiset kotioloissa joutuvat miettimään, mitä kuntapalvelujen vähentäminen tarkoittaa omien lasten ja iäkkäiden vanhempien kohdalla, ja miten taloudellisen tilanteen käy hallituksen hamutessa lompakkoa montaa eri reittiä.

Kuormitus on melkoinen, eikä omiaan toimimaan työntekijän kannalta keskittymistä tehostavana, vaan päinvastoin: tehokkuus laskee ajatusten harhaillessa ja etsiessä ratkaisua. Motivaatio katoaa, jos ei pysty luottamaan tai arvostamaan työnantajaa.

Onko Suomella todellakaan varaa aiheuttaa näin valtavaa tehokkuuden laskua tekemällä organisaatiouudistuksia juuri silloin, kun vaikeista ajoista selviytymiseen tarvittaisiin työtehon kasvattamista, joka perustuu turvallisiin, vakaisiin oloihin?

30.08.2013, 15:53