Verkostojohtaminen vaatii heittäytymistä äärimmäiseen avoimuuteen

27.01.2014, 13:27

Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja yrittäjä

Mitkä ovat hyvän verkostojohtamisen kolme ydinkäsitettä? Tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. Verkostolta on lupa odottaa tuloksia, kun sen jäsenet tuntevat toistensa tarpeet ja osaamisen, luottavat toistensa osaamiseen ja hyväntahtoisuuteen, ja sitoutuvat luovuttamaan ja hyödyntämään toistensa tietoja ja ideoita.

Nyt on lupa huudahtaa: ”Eihän tässä ole mitään uutta!” Eipä niin. Edellä mainitut verkostoitumisen peruselementit lienevät kaikille tuttuja.

Miksi verkostoituminen kuitenkin tuntuu käytännössä hankalalta, vaikka verkostoitumisen keskeiset periaatteet ovat sinällään tuttuja ja helppoja ymmärtää? Siksi, että on eri asia tietää tuntemisen, luottamuksen ja sitoutumisen tärkeys kuin elää niitä verkostotyön arjessa.

Paras löytämäni käytännöllinen teoria parempaan verkostotyön arkeen on Otto Scharmerin U-teoria. U-teoria on kuvaus onnistuneeseen kehittämisprosessiin vaadittavista näkökulmista ja vaiheista.

Kehittäminen alkaa haasteesta ja etenee siitä kohti ratkaisuja. Mahdollisia polkuja kohti haasteiden ratkaisemista on useita. Varsin usein haasteet kohdataan rutiinilla. Hyvät rutiinit ovat hyödyllisiä, sillä ne vapauttavat kapasiteettia tärkeämpiin asioihin. Verkostotyölle harvoin on tarvetta silloin, kun rutiinit toimivat.

Kun rutiinit tarvitsevat ravistelua, keskeistä on jarrutella ratkaisujen lyömistä pöytään. Sen sijaan tulisi aloittaa oppimisprosessin syventämisellä. Ensimmäiseksi tulisi avautua uusille tiedoille. Toiseksi tulisi rakentaa kanavia kuunnella niitä yhteisöjä, joita haasteet koskettavat. Kolmanneksi on rakennettava sellainen luottamuksellisuuden ilmapiiri, joka mahdollistaa jokaisen avautumisen yhteisen tahtotilan syntymiselle.

Nämä kehittämisaskeleet muodostavat U-kirjaimen muotoisen syvältä kouraisevan oppimisprosessin, josta noustaan kohti konkreettisia toteutushankkeita (prototyyppien, mikrosysteemien ja ekosysteemien rakentamista).

U:n pohjalle heittäytyminen vaatii tilaa ja kykyä hiljentyä kuuntelemaan yhdessä ”sitä, mitä tulevaisuuden muodostuminen meiltä vaatii” (Scharmer 2007). Tällainen pysähtyminen auttaa päästämään irti menneisyydestä, jotta uusi yhteinen tahtotila ja sen vaatimat uudet toimintatavat saavat tilaa syntyä.

Kuulostaako hämärältä? Onko tällainen syvä heittäytyminen ”kuuntelemaan tulevaisuuden muodostumista” edes mahdollista hektisessä työn arjessa? Mikäli onnistunut verkostoituminen kuitenkin vaatii tällaista heittäytymistä, miten rakennamme rohkeutta tähän?

Tarvitaan tahtoa ja avoimuutta oppia uutta. Tarvitaan myös hyviä verkosto- ja kehittämistyön koulutuksia. Hyvä koulutus rakentuukin paitsi tiedosta, myös heittäytymisestä yhteiseen tiedonmuodostukseen U-prosessin hengessä. Tiedän kokemuksesta, että verkostojohtamisen koulutus voi olla inspiroivaa ja energisoivaa, kun siihen heittäytyy – paitsi koulutettavana, myös kouluttajana.

Verkostotyön koulutusta heittäytymällä

Olin kouluttajana SOSTEn 21.1.2014 järjestämässä verkostokoulutuksessa. Koulutus osoittautui varsin suosituksi: kolmekymmentä paikkaa varattiin täyteen 2 tunnissa.

Entä miten koulutuspäivä onnistui? Kymmenen vuoden tutkijan ja verkostosparraajan ura on antanut minulle tieto- ja keinovalikoiman, jonka puitteissa voin luvata koulutukseen osallistujille, että heidän minimiodotuksensa tulevat täytetyksi. Tiedosta ja hyvistä verkostojohtamisen viitekehyksistä ei ainakaan ole puutetta. Esimerkiksi tutkimusryhmämme kirjoittama netistä vapaasti ladattava Verkostojohtamisen opas avaa verkostotyön perustaa varsin monipuolisesti.

Haasteellisempaa – ja kouluttajallekin inspiroivampaa – on heittäytyä rakentamaan yhdessä osallistujien kanssa unelmien koulutuspäivää. Kuten vasemmalla olevasta kuvasta näkyy, onnistuimme kohtuullisen hyvin yhdessä pääsemään minimiodotuksista kohti maksimiodotusten täyttämistä.

Tällaiseen onnistumiseen kouluttajan hyvätkään teoreettiset viitekehykset eivät siis yksin riitä. Onnistuminen edellytti heittäytymistä koulutukseen osallistujilta vähintään yhtä paljon kuin kouluttajalta.

Entä haluatko Sinä kehittyä hyväksi verkostojohtajaksi? Jos vastauksesi on kyllä, haastan heittäytymään verkostojesi kanssa U-prosessin mukaiseen syvälliseen ja avoimeen yhteisoppimiseen!

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, joka tutkii, kouluttaa ja konsultoi verkostojohtamista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijana ja nommoC seugolaiD osk:n konsulttina.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: