Hallitus­­kauden saldo: sairasta­mi­sesta aiheutuva maksu­taakka keveni, mutta uudistus jäi puoli­­tiehen

Rintakuvassa hymyilee Anne Perälahti, vieressä lukee hänen nimensä ja sana SOSTEblogi.

Etusivu / Blogi / Hallitus­­kauden saldo: sairasta­mi­sesta aiheutuva maksu­taakka keveni, mutta uudistus jäi puoli­­tiehen

Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan (pdf) kirjattiin tavoitteeksi poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa uudistamalla asiakasmaksulaki. Konkreettisina keinoina esitettiin palvelujen maksuttomuuden laajentamista ja maksujen kohtuullistamista. Uudistuksen toteuttamiseen varattiin 45 miljoonaa euroa.
Hallitus toteutti lupaamansa lakimuutokset asiakasmaksulakiin, mutta toimet olivat riittämättömiä edistämään ihmisten hoitoon pääsyä ja kaventamaan terveyseroja.
Hallitusohjelmassa päätettiin uudistaa lääkehoidon kokonaisuutta STM:n tiekartan suuntaviivojen mukaisesti. Yhtenä tavoitteena oli alentaa lääkkeiden käyttäjien maksamia hintoja. Lääkehuollon uudistamista jatkettiin, mutta toimien vaikutukset lääkkeiden hintaan näkyvät vasta viiveellä.

VM:n keinovalikoimassa asiakasmaksujen korotuksia

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi 6.3.2023 julkisen talouden vahvistamista koskevan toimenpidekokonaisuuden, jossa yhtenä vaihtoehtoisena toimena esitettiin korotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin. Korotusvaraa nähtiin esimerkiksi erikoissairaanhoidon maksuissa ja iäkkäiden pitkäaikaishoidon tulosidonnaisissa maksuissa. Jos säästöjä haetaan korottamalla asiakasmaksuja, voi loppulasku yhteiskunnalle olla suuri, kun tarpeenmukaisiin palveluihin ei hakeuduta ajoissa.

Mitä Marinin hallituskaudelta jäi käteen?

Plussat

Hallitusohjelmaan kirjattiin asiakasmaksulakiin tehtävät muutokset. Hallitus teki minimissään sen mitä lupasi.

Hallitusohjelmassa päätettiin jatkaa lääkehoidon uudistamista.

Miinukset

Asiakasmaksulain kokonaisuudistus kuihtui osittaisuudistukseksi. Uudistukseen varattu 45 miljoonaa euroa oli lähtökohtaisesti riittämätön.

Mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä?

Asiakasmaksulain toisen vaiheen uudistaminen on käynnistettävä ripeästi ja toteutettava seuraavat asiat:

  • Terveyskeskuslääkärikäynnit maksuttomiksi.
  • Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, ja yhteisen maksukaton taso on sidottava takuueläkkeen tasoon.
  • Maksukattoa on jaksotettava seurantajaksolla ja seuranta automatisoitava.
  • Asiakasmaksut on kohtuullistettava tai jätettävä perimättä aina kun asiakkaan elämäntilanne sitä vaatii, tämän pitää koskea myös tasasuuruisia maksuja.
  • Asiakasmaksujen perintä siirrettävä tulevien hyvinvointialueiden hoidettavaksi.
  • Rationaalista lääkehoitoa edistettävä niin, että ihmisten ja yhteiskunnan lääkekustannuksia saadaan alennettua. Lääkehoitojen vaikuttavuuden seurantaan tulee panostaa.

Miksi sairastamisen maksutaakkaa pitää keventää?

Asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuuosuudet ovat Suomessa muihin Pohjoismaihin ja jopa moniin Euroopan maihin verrattuna korkeat. Paljon palveluja ja lääkkeitä käyttävät ovat usein pienituloisia. Korkeat maksut johtavat siihen, ettei palveluihin hakeuduta tai lääkkeitä osteta. Monet ajautuvat ulosottoon.

Pienituloiset käyttävät tarpeeseensa nähden vähemmän palveluja. Tätä selittää osin korkeat asiakasmaksut. Asiakasmaksuilla ja lääkkeiden omavastuuosuuksilla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset hakeutuvat hoitoon, jota he tarvitsevat.

Suomessa terveyserot ovat muihin pohjoismaihin verrattuna korkeat, eikä niitä ole pystytty vuosikymmenten saatossa kaventamaan. Kohtuullisilla maksuilla, suhteessa asiakkaan maksukykyyn, voidaan parhaimmillaan kaventaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja.

Hallitus teki minimissään sen, mitä lupasi

Asiakasmaksuja koskevat hallitusohjelmakirjaukset maksuttomuuden laajentamisesta ja maksujen kohtuullistamisesta toteutettiin tavoitteiden mukaisesti.

Asiakasmaksujärjestelmän osittaisuudistuksessa toteutetut muutokset olivat lähtökohtaisesti oikeansuuntaisia ja kannatettavia, mutta eivät riittäviä terveyden tasa-arvon takaamiseksi ja hoidon esteiden poistamiseksi.

On selvää, etteivät terveyserot pienene ja hoitoon pääsy kohene 45 miljoonan euron panostuksella. Toki hoitoon pääsyä on pyritty parantamaan myös muilla keinoilla, kuten hoitotakuulla.

Sairastamisesta aiheutuvat kustannukset eivät rajaudu vain asiakasmaksuihin, vaan niihin sisältyvät myös lääkkeistä aiheutuvat maksut. Tämän hallituskauden aikana lääkkeiden hinnoitteluun ja apteekkijärjestelmään tehdyillä uudistuksilla on vaikutuksia lääkkeiden hintaan. Lopulliset vaikutukset hintoihin on kuitenkin nähtävissä vasta myöhemmin.

Uudistamista jatkettava sairastamisen hinnan alentamiseksi

Terveyden tasa-arvon lisäämiseksi sekä asiakasmaksulain että lääkehuollon uudistamista on jatkettava määrätietoisesti ja ripeästi.

Asiakasmaksulain uudistuksen tiekarttaa valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiestyönä, mutta uudistustyön sisällöstä ei ole vielä tihkunut tietoa. Tiekartan tavoitteena on tehdä toimintasuunnitelma lain uudistustyön sisällöstä ja aikataulusta. Tiekartta ei sido päättäjiä ja tulevia hallituksia kulkemaan tiekartan viitoittamaa tietä. Uudistus tarvitsee myös rahoitusta.

Emme voi tukeutua vain hyvinvointialueiden hyväntahtoisuuden varaan, vaan asiakasmaksulakiin on tehtävä tarvittavat muutokset. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat päättäneet periä terveyskeskuslääkärikäynneistä enimmäismaksun, mikä uhkaa syventää terveyseroja.

Lääkehuollon uudistusta tehdään pitkäjänteisesti ja vaiheittain ja työ jatkunee myös tulevina hallituskausina. Samalla kun asiakkaiden maksutaakkaa pienennetään, on huolehdittava lääkkeiden saatavuudesta Suomessa.

Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan lopulta se, onko pienituloisilla ja paljon sairastavilla varaa sairastaa.