fi | sv | eng

Hankintalaki ja järjestöt

Julkisten hankintojen tavoitteena on julkisten varojen tehokas ja taloudellinen käyttö sekä tarjousmenettelyihin osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tähän pyritään erityisesti kilpailuttamisen kautta. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat entistä useammin julkisten hankintojen ja kilpailutusten kohteina.

Hankintalainsäädäntö koskettaa SOSTEn jäsenjärjestöjä

• sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien edustajina
• palveluntuottajina
• hankintayksikköinä

SOSTEn jäsenet edustavat laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien joukkoa. Järjestöt ovat, paitsi jäsentensä edunvalvojia, usein myös palvelun tuottajia. Monet Suomessa tuotetut sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten lasten neuvolapalvelut, ovat alun perin järjestöjen kehittämiä. Joidenkin palveluiden, kuten ensi- ja turvakoti- ja päihdepalveluiden, tuottamisessa järjestöillä on edelleen keskeinen asema.

Kun järjestöt saavat julkista tukea toimintaansa, ne voivat myös itse olla julkisia hankintayksikköjä. Tällöin ne joutuvat noudattamaan hankintalakia omissa hankinnoissaan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa keskeiseksi pulmaksi on noussut se, että palveluja on kilpailutettu hinnalla kiinnittämättä riittävästi huomiota käyttäjien yksilöllisiin tarpeisiin ja palvelujen laatuun. Seuraukset ovat monissa tapauksissa osoittautuneet käyttäjien kannalta kohtuuttomiksi.

Säädännön vaikeaselkoisuus ja menettelyjen työläys ovat taas vaikeuttaneet erityisesti pienten ja keskisuurten palveluntuottajien ja kilpailutusvelvollisten järjestöjen asemaa. Tilannetta on pyritty parantamaan viimeisimmissä EU:n hankintadirektiiveissä ja niitä täytäntöön panevassa hankintalakiuudistuksessa.

Uusi hankintalaki voimaan 1.1.2017

Presidentti vahvisti uuden hankintalain 29.12.2016 ja se tulee voimaan 1.1.2017. SOSTE oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön lakia valmistelleissa työ- ja ohjausryhmissä.

Uudessa laissa on vahvistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien asemaa. Hankintayksiköt velvoitetaan nimenomaisesti ottamaan huomioon paitsi kyseistä palvelua koskevat sisältölait, myös palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, esteettömyyteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen, eri käyttäjäryhmien erityistarpeisiin, käyttäjien osallistumiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä innovointiin liittyvät tekijät. Jos hankintayksikkö asettaa palvelun valintaperusteeksi hinnan, sen tulee antaa perusteltu selvitys siitä, miten laatutekijät on kyseisessä hankinnassa huomioitu.

Pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimuksen kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille. Lain perusteluissa selvennetään, että toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat sallittuja. Myös suorahankinta on mahdollinen yksittäistapauksissa, jos kilpailutus tai tuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kynnysarvot nousevat nykyisestä 100 000 eurosta 400 000 euroon, mikä yhdistettynä uuden lain mukaisiin kevennettyihin hankintamenettelyihin antaa hankintayksiköille aiempaa enemmän mahdollisuuksia räätälöidä hankintojaan tarvetta vastaavasti.

Muissa palveluhankinnoissa ja tavarahankinnoissa kansalliset kynnysarvot nousevat 60 000 euroon. Uusi laki tuo kevennetyt hankintamenettelyt myös näihin EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Kevennettyjen menettelyjen ydin on avoimuuden, tasapuolisuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteiden noudattamisessa. Hankintayksikkö ei ole sidottu laissa kuvattuihin menettelyihin, vaan voi jopa laatia omansa, kunhan noudattaa mainittuja periaatteita ja kuvaa käyttämänsä menettelyn hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Pienten ja keskisuurten toimittajien asemaa parannetaan erityisesti säätämällä, että hankintayksikköjen tulee lähtökohtaisesti jakaa EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat pienempiin osiin, jotta myös pienet ja keskisuuret toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Jakamatta jättäminen on erikseen perusteltava. Pk-toimittajien osallistumismahdollisuuksia parantaa myös se, että tarjoajilta vaadittava liikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankinnan määräinen.

Hankintamenettelyistä

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Järjestö voi olla hankintayksikkö, jos se on perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä sillä ole kaupallista tai teollista luonnetta ja sitä rahoittaa pääasiassa hankintayksikkö, esimerkiksi valtio, kunta tai STEA. Järjestö voi myös olla hankintayksikkö, kun se saa tietyn hankinnan tekemistä varten hankintayksiköltä tukea yli puolet hankinnan arvosta.

Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Säännösten pääperiaatteita ovat hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalaki kertoo, miten hankitaan, se ei kerro mitä hankitaan.

Julkisen hankinnan tekeminen edellyttää

• huolellista suunnittelua ennen hankinnan toteuttamista (mitä hankitaan),
• hankintaprosessin ja hankintalain menettelyjen osaamista (miten hankitaan) sekä
• hankinnan toteuttamista eli sopimuksen täytäntöönpanoa (sopimusosaaminen).

Julkiset hankinnat tulee tehdä taloudellisesti, suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hallinnollisten töiden vähentämiseksi hankintayksikön tulee hyödyntää yhteishankintoja, puitejärjestelyjä ja muita yhteistyömahdollisuuksia.

SOSTE toimii

SOSTE kehittää yhdessä järjestöjen ja STEAn kanssa järjestöjen hankintaosaamista, jotta järjestöt voivat toteuttaa julkisia hankintoja taloudellisesti ja suunnitelmallisesti, sekä menestyä julkisissa tarjouskilpailuissa.

Järjestöjen käyttöön suunnitellut hankintaohjeet ja oppaat sekä valmiit lomakepohjat auttavat järjestöjä tekemään julkisia hankintoja oikein ja taloudellisesti. Myös yhteishankintojen ja muiden yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen järjestöissä on tärkeää.


Järjestöjen tukena toimii lakimies, joka neuvoo järjestöjä hankinnoissa. SOSTEn järjestölakimies koordinoi jäsenistön yhteishankintoja.



Ota yhteyttä

Kirsi Väätämöinen

lakimies

040 839 7913

hankinnat, valtiontuet, SGEI, sisämarkkinasääntely

lakimies

040 571 1314

Järjestötoimintaan liittyvä juridinen ohjaus ja neuvonta, järjestöjen yhteishankinnat

Uutinen

SOSTE pitää 29.12.2016 vahvistettua uutta hankintalakia hyvänä, koska se edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien tarpeiden huomioimista.

Lue lisää


Tiedote

Hankintalakimies järjestöjen tukena.

Lue lisää


Faktat tiiviisti

Hankintalaki turvaa palvelujen käyttäjien osallisuuden ja palvelujen monimuotoisuuden. SOSTEn hallitusohjelmatavoitteet.

Lue lisää


(klikkaa kuvasta suuremmaksi)

Jaa kuva Facebookissa.