Hyvinvoivat ihmiset – hyvinvoiva talous

ma 24. maaliskuuta 2014 08.07.00

Vertti Kiukas, pääsihteeri

Suomen julkinen talous on pahasti epätasapainoinen. Erityisesti valtio ja myös kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia. Syynä tähän on ennen kaikkea vuodesta 2008 talouden sukelluksen ja sitä seuranneen hyytymisen aiheuttama taloudellisen tuotannon ja työllisyyden lasku sekä valtion tulojen lasku samaan aikaan kun menot ovat jatkaneet maltillista kasvua. Osaltaan verotulot ovat laskeneet myös hallituksen omien päätösten seurauksen – verrattuna vuoteen 2007 sekä yritysverokantaa että tuloverotusta on kevennetty miljardeilla. Niiden vastapainoksi ei ole saavutettu tavoiteltua talouskasvua, joka olisi korvannut tulonmenetykset.

Tänään alkavassa kehysriihessä ollaan jälleen menossa tekemään miljardiluokan sopeutusta – korottamaan veroja ja leikkaamaan menoja. Näitä pohdittaessa olisi tärkeä muistaa, että Suomen talous pohjautuu nyt ja sen tulee jatkossa entistä enemmän pohjautua osaamiseen ja sen synnyttämiin innovaatiohin, uusiin ideoihin, palveluihin ja tuotteisiin, jotka saadaan kaupaksi kotimaassa ja ulkomaille. Uutta luovat osaavat ja hyvinvoivat ihmiset.

Osaamista Suomessa synnyttää ennen kaikkea laadukas koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Pienen kansankunnan valinta on ollut mahdollistaa kaikille opiskelumahdollisuudet taustastaan riippumatta ja näin kaikkien kykyjen saaminen käyttöön. Viime vuosikymmenten kannattavimmat osaamisinvestoinnit ovat olleet peruskoulujärjestelmän ja ammattikorkeakoululaitoksen luominen sekä yliopistokoulutuksen laajentaminen. Niiden synnyttämään osaamispääomaan verrattuna erilaiset innovaatiotuet ovat pieniä puroja. Tämä on hyvä muistaa, kun säästöjä tehdään.

Osaamistaan ei voi käyttää, jos ei voi hyvin. Pahoinvoivan ihmisen energia kuluu arjesta selviytymiseen ja parantumiseen. Hyvinvoiva ihminen kykenee luomaan uutta. Suomen valinta on viimeiset 50 vuotta ollut, että kaikille luodaan ja turvataan tasa-arvoinen oikeus hyvinvointiin. Tämä on myös ollut mahdollistamassa sitä, että pieni kansakunta saa kaikkien kyvyt parhaaseen käyttöön. Hyvinvointia on edistetty neuvoloissa, sairaudet hoidettu terveyskeskuksissa, kasvaimet leikattu sairaaloissa. Päivähoito on mahdollistanut äitien työssäkäynnin ja laadukkaan kasvatuksen. Sosiaaliturva luo turvaverkon, joka mahdollistaa osaamisen käyttämisen – kenenkään ei tarvitse omalle tililleen kerätä suuria summia sairastumisen, työttömyyden tai vanhuuden varalta. Hyvinvointivaltio on kannattava investointi.

Hyvinvointi syntyy myös tasa-arvoisuuden kokemuksesta – siitä, että koemme olevamme samassa veneessä. Yksi tämän kokemuksen edellytys on, että tuloerot ovat maltilliset. Liian suuret tuloerot haittaavat sekä talouskasvua että yhteiskuntarauhaa. Tämä hallitus on pyrkinyt tuloerojen kaventamiseen. Pienituloisten asemaa onkin helpotettu mm. perusturvaa parantamalla. Tämä parannus on mennyt suoraan kulutukseen ja ylläpitänyt kotimaista kysyntää. Jos nyt kaavailussa olevat leikkaukset sosiaaliturvaan tehdään, suoraan tai indeksejä jäädyttämällä, tuloerojen kaventamispuheet voi lopettaa saman tien.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa

Talouden ja hyvinvointitalouden vuosi 2017

Monien mielestä vuoden 2016 päättyminen oli pelkästään hyvä asia. Erilaiset yhteiskunnalliset kehityskulut meillä ja muualla olivat yllättäviä ja useassa tapauksessa varsin synkkiä.

Ikäpommia rakentamassa ja tulevaisuutta nakertamassa, voiko politiikalla vaikuttaa?

Hyvinvointitalous tarvitsee hyvinvoivia ihmisiä, myös tulevaisuudessa. Onko heitä riittävästi pitämään yllä hyvinvointivaltiota? Onko yhteiskuntamme uuden, syvemmän kestävyysvajeen kuilulla kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten osuus pienenee. Väestönkasvun hiipuessa kantokyky on koetuksella.