Onko säästöissä linjaa?

to 28. maaliskuuta 2013 08.58.00

Vertti Kiukas, Pääsihteeri

Hallituksen kehyspäätöksestä tuli eilen kokonaisuudessaan julkinen. Hallitus noudatti prosessissa perinteistä linjaa. Jo ennen varsinaista neuvottelupäivää käytiin suurin osa neuvotteluista ja riihestä tultiin ulos nopeasti, jotta asiat näyttävät olevan mutkattomasti hallinnassa. Se, mikä olikaan tarkka aikaansaannos, paljastuu myöhemmin ja elää ehkä senkin jälkeen.

STM:n tutkimuslaitosten 30 miljoonan säästöt vuodesta 2015 alkaen vaiettiin viime viikolla täysin. Se on iso luku, se saataisiin kasaan esimerkiksi lakkauttamalla noin puolet THL:n valtionavusta. Tämän lisäksi etenee suunnitelma vähentää laitosten rahoitusta ja kasata sitä valtioneuvoston kansliaan kilpailtavaksi. Näillä toimilla asiantuntijalaitoksia nykymuotoisina ei enää olisi. Jotkut ovatkin jo yhdistäneet tämän päätöksen keskusteluun halukkuudesta käyttää objektiivista tutkimustietoa esimerkiksi päihdepoliittisessa valmistelussa.

Sosiaali- ja terveysala säästötalkoissa

STM:n hallinnonala on tähän saakka ollut mukana säästötalkoissa kokoaan pienemmällä osuudella. Nyt tämä muuttuu kerta heitolla, kun STM:stä tehdään lähes puolet tehdystä 500 miljoonan säästöistä. Suurin erä on työmarkkinatuen vastuun vyöryttäminen kunnille. Ajatuksena vastuun siirto on periaatteessa hyvä. Käytännössä kuitenkin se merkitsee kunnille lisämenoja, samaan aikaan valtio vähentää kuntien rahoitusta. Kun nämä yhdistetään kehyspäätöksen varsin murheelliseen liitteeseen, jossa kuvataan kuntatalouden tulevaisuudennäkymiä, ei voi päätyä kuin siihen johtopäätökseen, että tätä käytetään välineenä kuntakentän harventamiseen. Sote-uudistuksen uusimman kiemuran osalta tämä tavoite on jo tunnustettukin keskeiseksi perusteeksi.

Ylihuomenna suurempi lasku

Kansalaisten hyvinvoinnin kannalta huomattavasti parempi, mutta toki enemmän poliittista rohkeutta vaativa, reitti olisi ollut avoimen karttaharjoituksen ja johdonmukaisen suunnittelun reittiä. Tiedämme, että joka neljäs kunta alibudjetoi sosiaali- ja/tai terveystoimensa menot jo nyt. Kun budjetti lyödään valtuustossa kiinni, tiedetään, että loppuvuodesta maksetaan laskut rahalla, jota ei periaatteessa pitäisi mennä ikinä, mutta menee kuitenkin joka vuosi. Tämä kehitys pahenee jatkossa varmasti. Kun rahat eivät riitä, säästetään sieltä, missä normit ovat löysimmät ja mihin kamreerin laskutikku ei taivu, eli ehkäisevästä työstä ja toiminnasta.

Jos tätä kierrettä ei saada poikki, maksamme kaikki tämän päivän säästöistä ylihuomenna entistä suuremman laskun. Näin emme rakenna hyvinvointitalouden Suomea.


Lisätietoa

SOSTEblogissa: Alibudjetointi on perusturvarikos, Vertti Kiukas

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvointitalous

Hyvinvointitalouden teesit:

Hyvinvointitalous rakennetaan investoimalla hyvinvointiin.

Hyvinvoinnin mittaaminen tekee hyvinvointi-investointien tulokset näkyviksi.

Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin ja talouden suhde kirkastuu.


 SOSTEblogissa:

Kunta-järjestö -yhteistyön kehittämisellä kohti tulevaisuuden hyvinvointikuntaa

Talouden ja hyvinvointitalouden vuosi 2017

Monien mielestä vuoden 2016 päättyminen oli pelkästään hyvä asia. Erilaiset yhteiskunnalliset kehityskulut meillä ja muualla olivat yllättäviä ja useassa tapauksessa varsin synkkiä.

Ikäpommia rakentamassa ja tulevaisuutta nakertamassa, voiko politiikalla vaikuttaa?

Hyvinvointitalous tarvitsee hyvinvoivia ihmisiä, myös tulevaisuudessa. Onko heitä riittävästi pitämään yllä hyvinvointivaltiota? Onko yhteiskuntamme uuden, syvemmän kestävyysvajeen kuilulla kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ja työikäisten osuus pienenee. Väestönkasvun hiipuessa kantokyky on koetuksella.