fi | sv | eng

Tavoitteena hyvinvointitalous

Uhkakuvana pykäläviidakko ja kärjistyneet hyvinvoinnin erot

Tulevaisuuden uhkakuviksi nousi polarisaatio ja juridisoituminen, kun SOSTEssa yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa määriteltiin tulevaisuuskuvia. Hyvinvointitalous nähtiin  tulevaisuuden tavoitetilana, johon kannattaa pyrkiä.

Kärjistynyt eriarvoisuus ja hyvinvointierot johtavat vakavimmillaan yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Taloudellisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvu sekä alueiden ja ihmisten kokemusmaailmojen eriytyminen ovat hyvinvoinnin uhkia. Työttömyys, köyhyys ja syrjäytyminen koskettavat alueellisen eriytymisen lisäksi väestöryhmistä varsinkin nuoria aikuisia, ikääntyviä ja maahanmuuttajia. Polarisaatiokehityksen ehkäisemisessä vallitseva yhteiskuntapolitiikka on keskeisessä asemassa. SOSTElla ja sen edustamalla kansalaisjärjestökentällä on tärkeä rooli siihen vaikuttamisessa.

Polarisaation ohella SOSTEn strategiaa valmisteltaessa on nostettu esiin juridisaation käsite. Oikeudellisen sääntelyn myönteinen tarkoitus on määritellä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä varmistaa ihmisten tasavertainen kohtelu. Juridisaatiolla kuvataan tässä oikeudellisen sääntelyn kielteistä kehitystä;  ylivarovaisuutta ja normien ahdasta tulkintaa. Kehityssuunta on suomalaisessa yhteiskunnassa näkynyt jo vuosia mm. EU- säädösten kansallisessa soveltamisessa, julkisten palvelujen kilpailuttamisessa ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusjärjestelmän tulkinnassa.

Polarisaation ja juridisaation suuntainen kehitys uhkaa lähivuosina jatkua. Tällainen kehityslinja vie kohti sellaista yhteiskuntaa sekä järjestö- ja kansalaistoiminnan tulevaisuutta, joka on ristiriidassa SOSTEn arvojen ja päämäärien kanssa. SOSTE näkee, että pohjoismainen hyvinvointimalli vie kehitystä oikeaan suuntaan. Tavoitellussa kehityksessä keskeisellä sijalla on hyvinvointitavoitteiden ja talouden tavoitteiden keskinäinen suhde.

Hyvinvointitaloudessa voi hyvin ihminen ja talous

Tavoiteltavin tulevaisuuskuva on hyvinvointitalous. Sen lähtökohtana on:

  • kaikille tasapuoliseen hyvinvointimalliin ja universaali sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sijoittaminen on taloudellinen investointi
  • hyöty tulee nähdä riittävän kauaskantoisesti, lyhytnäköisiä säästöjä pidemmälle: kustannukset tulee osata nähdä taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen takeena
  • talous on väline ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi

Hyvinvointivaltion perusta tulee yhteisin ponnistuksin kyetä säilyttämään. Universaalin sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja turvaverkon ylläpidosta koituvat kustannukset tulee osata nähdä taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen takeena. Hyvinvointitalousajattelun varaan rakentuvassa yhteiskunnassa on turvallista elää, asua, tehdä työtä ja yrittää.

Järjestöjen rooli on merkittävä

Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvien perustehtävien lisäksi useilla järjestöillä on merkittävä rooli palveluntuottajana.

Järjestöt täydentävät, tai jopa korvaavat kuntien ja muiden julkisten toimijoiden tarjoamia palveluja - usein kohdistettuna erityisryhmille, joiden tarpeet järjestöt tuntevat parhaiten. Osassa sosiaali- ja terveyspalveluita järjestöt ovat lähes ainoita erityispalvelujen tuottajia. Palveluissa yhdistyy usein vankka ammatillinen ja vertaisosaaminen. Järjestöt tuottavat palveluita arvolähtöisesti yleishyödyllisinä toimijoina. Järjestöjen asemaa palveluntuottajana tulee vahvistaa. Lue lisää >>