fi | sv | eng

Ei tullutkaan sotesta uudistusta

pe 22. maaliskuuta 2013 14.02.00

Riitta Särkelä soteuudistusta selvittäneen työryhmän jäsen.Riitta Särkelä, johtaja, SOSTE

Kehysriihessä pistettiin soteuudistuksen linjaukset uuteen asentoon. Poliitikkojen tehtävä on linjata ja niin tehtiin. Hyvä niin. Linjauksilla ei kuitenkaan saada aikaan uudistusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Vahvoihin kuntiin perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on lähtökohta. Tämä linjaus on hyvä. Kestävien tulevaisuuden ratkaisujen kannalta muita tehtyjä linjauksia on hyvin vaikea ymmärtää. Ne eivät tuo juuri mitään oleellista parannusta nykytilanteeseen. Ne eivät myöskään ratkaise palvelutarpeiden kasvamiseen, henkilöstöön ja rahoitukseen liittyviä tulevaisuuden haasteita.

Tasojen palapeli riski palvelujen käyttäjille

Kehysriihen linjauksissa väitetään, että tavoitteena on pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuolto. Kahdeksi tasoksi on aikaisemmin laskettu laaja perustaso ja sitä tukeva erityisvastuutaso. Nämä molemmat näkyvät linjauksessa edelleen.

Lisäksi on tullut uusi taso: 20 000-50 000 asukkaan väestöpohjalla on mahdollisuus järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Muiden sotepalvelujen turvaamiseksi näiden pienempien järjestäjien on kuitenkin kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoitavaan kokonaisuuteen, sotealueeseen.

Vähintään on siis ainakin kolme tasoa. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus pilkotaan eri tasoille. Se on riski palvelun käyttäjien kannalta. Perustason palvelut eivät vahvistu näillä lähtökohdilla, vaikka sen piti olla uudistuksen ydintavoite yhdenvertaisen palvelujen saatavuuden lisäksi.

Asiaa tekee vielä vaikeaselkoisemmaksi se, että kehysriihen linjauksissa todetaan, että 20 000-50 000 asukkaan kunnissa järjestetään ns. peruserikoissairaanhoidon palveluja siten, kun ”se on kunnan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ja koon kannalta tarkoituksenmukaista”. Mitä ihmettä tämä käytännössä tarkoittaa? Asiantuntijatöissä on lähdetty siitä, että erityistason tuominen perustasolle mahdollistuu vasta vähintään 50 000 väestöpohjalla.

Entä asiakkaat, henkilöstö ja lähidemokratia?

Kehysriihessä linjattiin, että laajan perustason sotepalvelut, kuten erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalipalvelut (tai osa niistä), järjestetään soteintegraatio varmistaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on ihmisten kannalta oleellisin perustason palveluissa. Sitä on yritetty vahvistaa vuosia. Asiassa on jo edettykin. Onko nyt luovuttu soteintegraatiosta perustasolla?

Henkilöstön saatavuus, riittävyys ja laajamittainen eläköityminen ovat vakava pulma etenkin pienissä kunnissa. Tähän ei linjausten pohjalta tule myöskään apua. Henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta ja joustavasta käytöstä ei pystytä nykyistä paremmin huolehtimaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät toimi ilman osaavia tekijöitä.

Vastuukunta hallintomallina vaatii paljon selkiyttämistä jatkossa. Sotealueeseen kuuluvien kuntien äänen on kuuluttava ratkaisuja tehtäessä. Vain vastuukunta ei voi päättää. Se on myös perustuslain henki.

Myönteistä on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä erityisvastuualueista lähdetään edelleen. Vahvat ervat voivat parantaa erityisesti sosiaalihuollon erityispalvelujen tilannetta. Ne ovat nyt hajallaan ja niiden saatavuudessa on suuria ongelmia. Monien vaativaa erityisosaamista edellyttävien sosiaalipalvelujen tuottajina ovat vain järjestöt.

Kirjoittaja on soteuudistusta pohtineen selvityshenkilötyöryhmän jäsen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Mihin oikea elämä unohtuu?

Sote-uudistusta väijyy kolme sudenkuoppaa

Sote-uudistuksen valmistelu etenee Lapissa suunnitelman mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä linjaa ja johtoryhmä koordinoi alaryhmien työskentelyä. Alaryhmiä on kaikkiaan kolme: sote-järjestäminen, sote-tuotanto ja sote-TKI.

Sote edellyttää maakunnan, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä

Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu alkoi Uudellamaalla hieman jälkijunassa, olemme ottaneet muita maakuntia rivakasti kiinni. Maakuntamme perustaminen on jättimäinen hanke, jossa luodaan lähes Viron valtion kokoinen julkinen toimija.