Hoidon priorisointia taloudellisin perustein

ma 3. kesäkuuta 2013 10.44.00

Riitta Vuorisalo, erityisasiantuntija

Potilasdirektiivin täytäntöönpanon rinnalla aiheutetaan syvällekäyviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen korvausjärjestelmään.

EU:n potilasdirektiivi pannaan Suomessa kansallisesti täytäntöön 25.10.2013. Tarkoituksena on edistää potilaiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta sekä selkeyttää potilaan oikeutta saada korvausta toisessa jäsenvaltiossa aiheutuneista hoitokustannuksista. Hallituksen esitys kansallisesta toimeenpanosta on lausunnolla 31.7.2013 asti.

Direktiivin mukaan potilaalla on oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EU:n alueella. Direktiivi lisää suomalaisen potilaan valinnan mahdollisuuksia. Samalla muista EU- ja ETA-maista tuleville potilaille on turvattava mahdollisuus käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluja. Ulkomailta tulevaa potilasta on Suomessa kohdeltava samoin perustein kuin suomalaista.

Potilasdirektiivin mukaan vain sellainen hoito on korvattavaa, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa. Potilaalla tulee olla oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi potilaan kotimaassa maksettu. Potilas maksaa kustannukset ensin itse ja hakee jälkikäteen korvausta omasta maastaan.

Suomen monikanavaisen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kannalta on haasteellinen kysymys, rinnastetaanko ulkomailla annettu hoito Suomen julkisen vai yksityisen terveydenhuollon palveluun. Kansallista täytäntöönpanoa valmistellut työryhmä on pyytänyt näkemyksiä erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista, joista hallituksen esitykseen on valittu nykyiseen sairausvakuutusmalliin läheisesti perustuva ehdotus. Ulkomaille hoitoon hakeutumisen lisäksi ehdotus koskee äkillistä sairastumista ulkomailla oleskeltaessa. Kokonaisuudessaan lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (potilasdirektiivin toimeenpano) on nähtävänä verkossa.

Palveluvalikoima ja toimielin

Jotta tiedetään, mistä suomalaiselle potilaalle ulkomailla aiheutuneesta kustannuksesta maksetaan kotimaassa korvauksia, on määriteltävä suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima. Valikoimaan kuulumatonta hoitoa ei Suomessakaan korvata.

Palveluvalikoimaa määrittelee ja ylläpitää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä oleva toimielin. Puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Edustettuina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Kuntaliitto ry-. Lisäksi edustettuna tulee olla lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotyön, oikeustieteen, terveystaloustieteen sekä suomalaisen terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntemus.

Suljetulla toimielimellä on valta määritellä, mitä palveluja Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tarjoaa. Pitäisikö palveluiden käyttäjillä (potilasjärjestöillä tai heidän yhteisellä edustajallaan) olla jäsenyys? Virkavastuulla toimivan toimielimen päätöksistä ei ole muutoksenhakuoikeutta.

Tarveperiaate säilytettävä

Direktiivin toimeenpanon yhteydessä puututaan suomalaisen terveydenhuollon oikeusperiaatteeseen. Toimeenpanon yhteyteen ehdotetun terveydenhuoltolain muutoksen mukaan nykyisen tarveperusteen rinnalle nostetaan taloudellinen peruste: hoidon aiheuttamat kustannukset eivät saa olla kohtuuttomat saavutettavissa olevaan terveyshyötyyn ja hoidolliseen arvoon nähden.

Palveluvalikoima on yleinen kehys, jonka sisällä voitaisiin vain painavista perusteista tehdä yksittäisiä poikkeuksia. Potilaan kannalta käytäntö voi vaarantaa yhdenvertaista menettelyä sekä aiheuttaa kohtuutonta rasitusta hoidon yksilöllisen tarpeen osoittamiseksi.

Nykyisin hoitoon ottamista koskevassa päätöksenteossa lähtökohtana on tarve. Ensisijaisena kriteerinä potilaiden keskinäistä ensisijaisuusjärjestystä harkittaessa käytetään terveydentilan määrittelemää hoidon tarvetta, riippumatta hoidon kalleudesta tai hoidon tarpeen syystä. Hoitoon otetaan ja hoito annetaan potilaan lääketieteellisen tarpeen mukaisesti.

Tarpeen ensisijaisuus ilmenee myös eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuissa.

Terveydenhuollon nykylainsäädäntö takaa välittömästi toteutettavan oikeuden hoitoon vain kiireellisissä tapauksissa. Muulloin joudutaan pohtimaan kriteerejä, joita on noudatettava, kun jaetaan niukkoja voimavaroja ja niillä tuotettavia palveluita. Palveluvalikoiman määrittely on päätetty keinoksi rajata valtion kustannusvastuuta. Tarveperiaatetta ei kuitenkaan tule muuttaa ohimennen potilasdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvänä terveydenhuoltolain muutoksena.

Terveyspalvelut turvaavat ihmisille edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Tarveperiaatteen lisäksi noudatettavien kriteerien täsmentäminen ja niiden keskinäinen punninta edellyttää julkista kansalaiskeskustelua.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Järjestöt aktiivisesti mukaan sote-uudistukseen

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, jolloin myös järjestöjen toimintaympäristö muuttuu. Ihmisten tarpeisiin vastaavat palvelut rakennetaan maakunnan johdolla kullakin alueella. Uudistuksen valmisteluvaiheessa avainsana on yhteistyö. Valmisteluun on tärkeää ottaa mukaan kaikki olennaiset toimijat, mm. palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen edustajat. 10 000 sote-järjestöä on Suomelle merkittävä voimavara.

Livskvalitet hela livet ut!

Reformerna i samhället rullar på med full fart. Vi känner en osäkerhet om vad alla strukturreformer kommer att betyda i praktiken. Kommer hälsocentralerna att finnas kvar också i framtiden? Kommer vi att få rätt vård och service i rätt tid? Förverkligas valfriheten på riktigt?

Järjestöjen rooli Satasotessa

Satakunta on 223 000 asukkaan maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sote - menojen yhteissumma on noin miljardi euroa. Ostopalvelujen osuus tästä on n. 100 milj., joista järjestöiltä ostettavien palvelujen osuus n. 29 milj. euroa vuodessa.