fi | sv | eng

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkeimpiä reformeja. Sen tavoitteena on ennen kaikkea peruspalveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen sekä kustannusten hillintä.

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kuntia suuremmille yksiköille, itsehallinnollisille maakunnille, joita tulee olemaan 18. Näiden ohella muodostetaan viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativat palvelut kootaan valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Osana uudistusta myös yksinkertaistetaan monikanavaista rahoitusta ja säädetään erillisestä valinnanvapauslainsäädännöstä. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki.

Riittävät, vaikuttavat ja ihmislähtöiset palvelut kaikille suomalaisille

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja perusoikeuksien toteutumiseksi. SOSTE on kautta linjan korostanut uudistuksen keskeistä tavoitetta: varmistaa riittävät, vaikuttavat ja ihmislähtöiset palvelut kaikille suomalaisille. Hyvät ja oikea-aikaiset sote-palvelut ovat ongelmien ennalta ehkäisyä, jolloin vältytään raskailta ja kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä.

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on rajallinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ihmisten terveys ja hyvinvointi syntyvät pääosin arjen ympäristöissä, joten elinympäristöllä ja sen toimivuudella, kaupunkisuunnittelulla, kulttuuripalveluilla, perimällä ja elintavoilla sekä osallisuuden kokemuksella on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden rakentumiselle. Myös työllisyydellä on vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Keskeistä on myös valtion päätöksillä toteutettava yleinen yhteiskuntapolitiikka sekä hyvinvointiin liittyvä säätely, kuten alkoholi- ja tupakkapolitiikka sekä tulonjako. Muun muassa näistä syistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen on oltava uudistuksessa keskeisesti esillä.

Riittävällä valtionohjauksella voidaan huolehtia siitä, että eri maakuntien asukkaat saavat palvelunsa mahdollisimman yhdenvertaisesti ja laadukkaasti. Maakuntien kantokykyä ja asiakaan saamaa palvelujen laatua on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

Palvelurakennetta on tarkoituksenmukaista kehittää potilasturvallisuuden ja saatavuuden sekä asiakkaiden saaman palvelun laadun vahvistamisen näkökulmasta. Osa ihmisen avun ja tuen tarpeista edellyttää laajaa väestöpohjaa erityisosaamisen säilymiseksi. Suuremmat yksiköt mahdollistavat osaamisen keskittämisen ja erikoitumisen vaativiin tilanteisiin. Hoitojen keskittäminen on tarpeen myös resurssien riittävyyden kannalta.

Yhdenvertaisuus avainasemassa

Julkisen vallan rooli korostuu ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden varmistajana. Asiakasohjaus, neuvonta ja valvonta ovat kiinteä osa palvelujen järjestämistä. SOSTEn mielestä on tärkeää, että lähipalvelut turvataan ja että päätökset palveluiden tuotantotavoista tehdään lähellä niiden käyttäjiä.

Julkisen palvelutuotannon rinnalle tarvitaan järjestösektorin ja yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Kansallisesti ja maakunnissa on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu.

SOSTElle on tärkeää, että valtion kautta maakunnille kanavoidussa rahoituksessa turvataan alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät kasva liian suuriksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin uudistamisessa tavoitteena on oltava haitallisen osa-optimoinnin karsiminen ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen. Lääke- ja matkakorvaukset sekä vastuu sairauspäivärahoista on siirrettävä maakuntien vastuulle Kelan hoitaessa maksatuksen. Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi yhdenvertaisen lääkehoidon tai sosiaali- ja terveydenhoidon toteutumiselle.

Palvelujärjestelmän pirstoutuessa riskinä on, että ihmiset löytävät yhä huonommin palveluiden äärelle. Oikea-aikaisen hoidon ja siten osaltaan hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä kustannusten hallinnan kannalta palveluohjaus nousee aivan keskeiseen rooliin.

Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi maakuntien on sitouduttava edistämään asukkaidensa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön

SOSTEn mielestä valinnanvapauden tarkoituksena tulee olla erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen ja sen avulla on turvattava nykyistä nopeampi hoitoon ja hoivaan pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on turvattava yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. On varmistettava, että valinnanvapaus toteutuu koko maassa.

Valinnanvapautta määriteltäessä olennaisinta on, miten se nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä ja lisää yhdenvertaisuutta sekä saa aikaan tervettä kilpailua tuottajien kesken palvelujen laadun parantamiseksi. On tarkkaan määriteltävä, missä sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus on mahdollinen. Valinnanvapaus ei sovellu kaikkiin palveluihin.

Tuleva valinnanvapausjärjestelmä on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan. Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lainsäädännöllä.

STM:n virkamiesesityksen mukaan (10.10.2016) valinnanvapausuudistuksessa edettäisiin vaiheittaan. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita.

Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti. Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Valinnanvapausuudistus vaiheittaiseksi

SOSTE kannattaa esitystä valinnanvapausuudistuksen vaiheistamisesta. SOSTE korostaa, että laatuun perustuvan kilpailun varmistamiseksi valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille. Lisäksi SOSTE suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi.

Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.

Valinnanvapauden onnistumiseksi tarvitaan erityisesti palveluketjujen ja tiedon integraatiota. Tämä on olennaista sujuvien palvelu- ja hoitoketjujen turvaamiseksi sekä kokonaisvaltaisen hoito- ja hoivavastuun ottamiseksi asiakkaasta palveluiden ja palveluntuottajien vaihtuessa. Irrallisten palvelutapahtumien sijaan valinnanvapautta laajennettaessa on turvattava asiakaslähtöiset kokonaisuudet.

Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuuden on oltava hyvin suunniteltu ja koordinoitu, sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa.

Yleistä sote- ja maakuntauudistuksesta

Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille.

Uusissa maakunnissa on tarkoitus ottaa käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. Palvelut on tarkoitus integroida asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Palveluiden integraation laajuus on uudistuksessa kansainvälisesti erittäin kunnianhimoista.

Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

Maakunnalle vastuu sote-palveluista

Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla.

Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.

Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään muun muassa henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa.

Maakuntalaki puolestaan luo edellytykset maakunnan itsehallinnolle sekä maakunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. Maakuntalailla säädetään maakunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä toiminnan johtamisesta.

Maakuntien rahoitus

Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakunnan tulonlähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut. Valtio voisi myöntää maakunnalle myös lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia.

Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistetään jatkoselvitys tällä vaalikaudella. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelu on tarkoitus käynnistää ensi vuonna.

Valinnanvapaus

Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta valmisteleva projektiryhmä käsitteli 10. lokakuuta alustavia virkamiesehdotuksia asiakkaan valinnanvapausmallista. Valmisteluryhmä ehdottaa asiakkaan valinnanvapauden huomattavaa laajentamista kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla.

Asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti.

Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Lue lisää


Sote-uudistus: blogit, tiedotteet, lausunnot

Sosiaalibarometri 2017: Sote-uudistus ei vähennä eriarvoisuutta

Järjestöjen vetoomus ministeri Rehulalle: Sosiaalihuollon asemaa vahvistettava sote-uudistuksessa

Huoltaja-säätiö, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ovat vedonneet perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaan, jotta sosiaalihuollon asemaa vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Vetoomus lähetettiin ministeri Rehulalle torstaina 23. maaliskuuta.

SOSTE: Aikalisä valinnanvapauslain valmisteluun

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE vaatii aikalisää valinnanvapauslain valmistelulle. SOSTEn mukaan valinnanvapaus ehdotetulla tavalla vaarantaa sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen.

Sote-uudistusta väijyy kolme sudenkuoppaa

Sote-uudistuksen valmistelu etenee Lapissa suunnitelman mukaisesti. Poliittinen ohjausryhmä linjaa ja johtoryhmä koordinoi alaryhmien työskentelyä. Alaryhmiä on kaikkiaan kolme: sote-järjestäminen, sote-tuotanto ja sote-TKI.

Sote edellyttää maakunnan, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä

Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu alkoi Uudellamaalla hieman jälkijunassa, olemme ottaneet muita maakuntia rivakasti kiinni. Maakuntamme perustaminen on jättimäinen hanke, jossa luodaan lähes Viron valtion kokoinen julkinen toimija.



Ota yhteyttä

Ulla Kiuru

erityisasiantuntija

040 744 0888

sosiaali- ja terveyspolitiikka, sote-järjestämislaki, hyvinvointitalous ja vaikuttaminen

johtaja

040 194 2518

yksikön johtaminen, sosiaali- ja terveyspolitiikka, muut politiikat, kehittäminen ja vaikuttaminen, @anneknaapi

erityisasiantuntija

050 462 3347

sote-uudistuksen alueellinen toimeenpano, aluehallintopolitiikka, työpiste Turku, @MinttuOjanen

erityisasiantuntija

050 564 8571

sote-uudistuksen alueellinen toimeenpano, kuntoutus, lastensuojelu, työpiste Tampere, @JJoutsiluoma

SOSTEblogissa

Karjaan sote-pilotti toi laatua ja säästöjä

Lue lisää

Valinnanvapaus tulee - mikä muuttuu?

Lue lisää

Onko yhtiöittäminen lääke ongelmiin?

Lue lisää


Muualla

Mikä on kolmannen sektorin osa sotessa? Yle Ajantasa.

Lue lisää


Julkaisut

Säästöistä investointeihin - SOSTE suosittelee -sarjassa

Lue lisää

Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, fakta-arkki

Lue lisää