fi | sv | eng

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää laaja-alaista yhteiskuntapolitiikkaa. Koska köyhyyden syyt ovat moninaisia, sen torjumiseksi tarvitaan niin sosiaalipolitiikkaa, terveyspolitiikkaa kuin talouspolitiikkaakin.

Yhteiskunta tukee ihmisten hyvinvointia luomalla mahdollisuuksia työn tekemiseen, riittävään toimeentuloon ja osallisuuteen. Parhaita keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseen ovat koulutus ja riittävään toimeentuloon mahdollistava työ.

Ihmisryhmien välisten kuilujen ja alueellisten erojen kasvu uhkaa hyvinvointia ja yhteiskunnan tasapainoa sekä synnyttää inhimillistä kärsimystä. Se vaikuttaa negatiivisesti myös talouskasvun mahdollisuuksiin. OECD:n mukaan Suomen talouskasvusta menetettiin vuosina 1990–2010 yhdeksän prosenttiyksikköä kasvaneen eriarvoisuuden takia.

Kaikille suunnattujen (universaalien) etuuksien ja palvelujen avulla on voitu estää köyhyyden, syrjäytymisen ja erilaisten sosiaalisten ongelmien lisääntymistä, vaikeutumista ja laajentumista. Julkisen vallan vastuulla oleviin palveluihin ja etuuksiin pohjautuvaa hyvinvointivaltiota on kehitettävä jatkossakin, ja uudistettava sitä sen vahvuudet tunnistaen. Universaalin palvelujärjestelmän rapauttaminen lisää syrjäytymistä ja kasvattaa kustannuksia.

Riittävä perusturvan taso turvattava

Perusturva toimii työttömyysturvan rinnalla talouden vakauttajana ja eriarvoisuuden kasvun vähentäjänä. Pienituloisten kotitalouksien käyttöön jäävistä lisäeuroista suuri osa palautuu takaisin kulutusverojen ja kulutuksen kautta. THL:n julkaiseman perusturvan riittävyyden arviointiraportin mukaan perusturvan taso on hieman parantunut vuosina 2011–2015, mutta sen taso on edelleen matala. Kokonaan perusturvan varassa elävien määrä on lisääntynyt lähes 50 000 vuodesta 2010. Vuonna 2015 kokonaan perusturvan varassa olevissa kotitalouksissa asui noin 240 000 henkilöä, eli reilu neljä prosenttia väestöstä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011- 2015

Perusturvan varassa olevien tulotaso ei riitä kattamaan viitebudjetin mukaista kohtuullista minimikulutusta. Vuonna 2014 perusturvan varassa olevan tulotaso kattoi 71 prosenttia kohtuullisesta vähimmäiskulutuksesta yksin asuvalla. Perusturvan varassa olevan tulotaso jää myös väestön itse arvioiman riittävän vähimmäisturvan tason alapuolelle. Perusturvan varassa olevan tulotaso kattoi 66 prosenttia tästä riittäväksi katsotusta rahamäärästä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi alkuvuodesta 2015 Suomelle huomautuksen riittämättömästä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasosta.

Yle MOT teki 7.11.2016 ohjelman takuueläkkeellä elävien köyhyydestä. Ohjelmassa kerrottiin kolmen henkilön tarina. Katso Yle Areenasta: Unohdetun kansan kuritus.

Jos työnteko ei ole mahdollista tilapäisesti tai pysyvästi, yhteiskunnan on taattava kaikille riittävä toimeentulo kattavalla sosiaalivakuutusjärjestelmällä ja ostovoimaltaan riittävillä perusturvaetuuksilla. Ensisijaisten etuuksien tason olisi oltava sellainen, että ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen vain aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena ratkaisuna. Tarvitaan myös muuttuvan työelämän ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista.

Eu 2020 –strategia ja sen tavoitteet

Myös Euroopan tasolla on tartuttu köyhyyden vähentämiseen. Eurooppa 2020 -strategian yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2020 köyhyysuhan alla eläviä on 20 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2010. Toistaiseksi tavoitteessa ei ole onnistuttu, vaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä on kasvanut. Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrä saavutti huippunsa vuonna 2012 koskien tuolloin noin 122,5 miljoonaa henkilöä. Viime vuosina köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrä on hieman laskenut, mutta edelleenkin se koskettaa lähes neljäsosaa (23,7%) EU:n alueella asuvasta väestöstä.

Suomen tavoitteena on ollut vähentää köyhien määrää 150 000:lla. Köyhyysriski koskettaa Suomessa kaikkiaan noin 900 000 henkilöä.

Ota yhteyttä

Anna Järvinen

erityisasiantuntija

050 586 5677

toimeentulo, tuloerot, köyhyys

erityisasiantuntija

050 4111734

toimeentuloturvaetuudet, tulonsiirtoja ja verotusta mallintava SISU-mikrosimulointimalli

 

EAPN-Fin

Kysely: Asiakasmaksujen kohtuullistaminen ei toteudu

Lue lisää


SOSTEblogissa

Ajaako toimeentulotuen Kela-normi vuokra-asujat kasvavaan köyhyyteen?

Lue lisää


Lausunto

Asumistukijärjestelmä yksinkertaistuu ja asumisen tuki kohentuu pienituloisimmilla opiskelijoilla

Lue lisää


Kommentit valtion budjettiesitykseen 2017

SOSTEn tiiviit näkemykset valtion budjettiesityksestä

Lue lisää


Verkostot

EAPN -fin Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto.

Lue lisää