Suomessako Euroopan paras työelämä vuonna 2020?...

pe 21. helmikuuta 2014 10.29.00

Jukka Haapakoski, erityisasiantuntija

...On se mahdollista, kunhan järjestötkin ovat mukana kehittämässä!

Alko on Suomen paras työpaikka v. 2014! Tähän tulokseen tuli Great Place To Work Institute. Alko on varmasti sijoituksensa ansiokkaalla työllä ansainnut. Ei ole itsestäänselvyys innostaa perinteikkään valtion monopoliyhtiön työntekijät näin.

Hyvässä ja pahassa Alkolla ja alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa kulttuurissa. Siitäkin huolimatta on äkkiseltään hätkähdyttävää, että alkoholin myymiseen orientoitunut yritys nappaa tämän korkeimman sijan Suomessa. Onko tämä jo vähän liiankin suomalainen tarina? Mitä tekevät kilpailijat kun eivät voita? Olisiko sosiaali- ja terveysjärjestöjen syytä ottaa tämä haasteena?

Mikä erottaa hyvän ja paremman työelämän?

Great Place To Work Institute on määritellyt suomalaisten työntekijöiden ja johdon välisen luottamuksen keskeiseksi menestystekijäksi, kun erotellaan parhaat työpaikat toisistaan. Luottamusta rakennetaan hyvällä johtamisella. Kriteerejä ovat johdon pätevä liiketoimintaosaaminen, lupausten pitäminen, ja arvostus työntekijöiden hyvää työtä ja ponnisteluja kohtaan.

Luulisi, että näiden kriteereiden noudattaminen olisi selvää pässinlihaa – suomalaisethan ovat tunnetusti rehtiä, osaavaa kansaa. Johtajan ei tarvitsisi muuta kuin kiittää. Tutkimuksessa kuitenkin erot parhaiden ja keskiverto-organisaatioiden välillä olivat suuret.

Vähänkin suuremmissa organisaatioissa mm. monimuotoinen työyhteisö, maantieteelliset erot, eri osastojen organisatoriset tavoitteet sekä yhteisön kilpailu- tai taloudellinen asema asettavat työyhteisöille ja johdolle viestinnällisiä ja toiminnallisia haasteita. Miten nämä haasteet organisaatiossa kohdataan, on luottamuksen rakentamisen ydinkysymys.

Miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat vaikuttaa suomalaiseen työelämään?

Sosiaali- ja terveysjärjestöille soisin avainroolin suomalaisen työelämän kehittämiselle – luottamuksellisten välien sillanrakentajiksi sekä ennakkoluulojen purkamiseksi. Ovatko työelämän kriteerit ja pelisäännöt sellaisia mitä järjestöt voivat allekirjoittaa? Mitä pitäisi muuttaa?

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat rakentuneet mitä monimuotoisempien ihmisten tarpeiden pohjalle. Potilasjärjestöt tietävät, miten työyhteisössä voidaan ottaa huomioon erilaiset diagnostiset sairaudet. Vammaisjärjestöissä tiedetään, miten erilaisia vammaisia voidaan tai pitää tukea työelämässä siten, että syntyy tulosta. Nuorten järjestöt tuntevat nuorten asenteet ja toiveet, sekä työelämään sopeutumisen mahdolliset haasteet. Työttömien yhdistykset tietävät miten motivoida työntekijöitä työelämään.

Erilaisuus on rikkaus! Suomalainen työelämä näyttäytyy kuitenkin valitettavan homogeeniseltä. Hyvä tapa vaikuttaa nyt, on osallistua SOSTEn järjestämään työelämä 2020 seminaariin. Hyvät käytännöt jalostetaan ja viedään eteenpäin valtakunnallisesti suomalaiseen työelämään Työelämä 2020 hankkeella.

Tehdään myös järjestöjen työ näkyväksi työelämän edelläkävijöinä! Haastetaan Alko hyväksi kakkoseksi.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Järjestöt aktiivisesti mukaan sote-uudistukseen

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, jolloin myös järjestöjen toimintaympäristö muuttuu. Ihmisten tarpeisiin vastaavat palvelut rakennetaan maakunnan johdolla kullakin alueella. Uudistuksen valmisteluvaiheessa avainsana on yhteistyö. Valmisteluun on tärkeää ottaa mukaan kaikki olennaiset toimijat, mm. palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen edustajat. 10 000 sote-järjestöä on Suomelle merkittävä voimavara.

Livskvalitet hela livet ut!

Reformerna i samhället rullar på med full fart. Vi känner en osäkerhet om vad alla strukturreformer kommer att betyda i praktiken. Kommer hälsocentralerna att finnas kvar också i framtiden? Kommer vi att få rätt vård och service i rätt tid? Förverkligas valfriheten på riktigt?

Järjestöjen rooli Satasotessa

Satakunta on 223 000 asukkaan maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sote - menojen yhteissumma on noin miljardi euroa. Ostopalvelujen osuus tästä on n. 100 milj., joista järjestöiltä ostettavien palvelujen osuus n. 29 milj. euroa vuodessa.