Viisi järjestämisvastuutahoa iso harppaus

ti 25. maaliskuuta 2014 08.53.00

Riitta Särkelä, johtaja, Hyvinvointitalous

Hallituksen ja opposition sunnuntainen sopu sote-uudistuksesta yllätti monet. Ehdottoman hyvää siinä on, että nyt uudistuksen suunnasta on selkeä poliittinen tahto. Vieläpä tavalla, johon on sitouduttu laajasti. Ei ajauduttu tekemään vain terveydenhuollon uudistusta. Uudistettiin koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mikä on välttämättömyys. Myönteistä on, että linjaus lähtee laajasta integraatiosta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio mukaan lukien. Vielä viime viikolla se näytti olevan uhattuna.

Linjaus menee vastuunkantajien hartioiden kasvattamisessa paljon pidemmälle kuin mikään aikaisemmista valmisteluista. Siinä mielessä se on iso harppaus tulevaisuutta ajatellen. Se merkitsee kaikkein vaativimpien sosiaali- ja terveyspalvelujen ja osaamisen nykyistä parempaa turvaamista. Parhaimmillaan myös niiden vaativimpien sosiaalipalvelujen, joista järjestöt ovat vastuussa. Linjaus irrotti soten myös kuntauudistuksen kahleista.

Uudistus tehdään ihmisille ja käyttäjien ääni pitää kuulua

Linjaus jättää kuitenkin vielä erittäin paljon avoimia kysymyksiä tiukalla aikataululla tapahtuvan jatkovalmistelun varaan. Uudistuksen tärkein tehtävä on vahvistaa perustason palveluja. Jatkotyössä on pystyttävä luomaan lakiin mekanismit, jotta näin myös käytännössä tapahtuu. On pidettävä kirkkaana mielessä, että tavoitteena on ihmislähtöinen uudistus ja sitä tehdään ennen kaikkea palvelemaan ihmisiä.

On varmistettava, että viidestä järjestämisvastuutahosta myös käytännössä tulee sosiaali- ja terveydenhuollon ervoja. Kun ervoilla on järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, uuden rakenteen on oltava uusi. Siinä on oltava vankka sekä sosiaali- että terveydenhuollon osaaminen. Vasta silloin on mahdollisuus ehjien palvelukokonaisuuksien rakentumiseen. Ne eivät rakennu vain erikoissairaanhoidon orientaation ja osaamisen varassa. Uudessa päätöksenteko-rakenteessa tulee kuntien äänen, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon osaamisen rinnalla olla myös palvelujen käyttäjien ääni. Sen voivat sinne tuoda sosiaali- ja terveysjärjestöt, joilla on monipuolinen kosketus erilaisten ihmisten arkeen.

Päätöksenteko ei voi karata liian kauas

Hallintomalliksi tulee kuntayhtymä, joka varmistaa kaikkien ervaan kuuluvien kuntien osallistumisen päätöksentekoon. Päätökset palveluverkosta, mitä ja miten palveluja eri puolilla laajaa aluetta kannattaa tuottaa, edellyttävät myös paikallista ja alueellista tietoa. Päätöksenteko ei voi karata liian kauas. Tämä haastaa uutta päätöksentekorakennetta. Miltä osin ervasta on mahdollista delegoida päätöksentekoa? Jatkovalmistelussa on viisasta rakentaa myös lähemmäs paikallistasoa meneviä päätöksentekorakenteita esimerkiksi aluelautakuntia.

Kunnista tulee jatkossa palvelujen rahoittajia. Toisaalta ne ovat palvelujen tuottajia. Muutos nykyiseen on erittäin suuri. Suuret järjestämisvastuualueet avaavat väistämättä palvelumarkkinoita. Hallituksen esitystä valmisteltaessa on varmistettava, että ervat voivat hankkia omaan järjestämisvastuualueeseensa kuuluvilta kunnilta palveluja ilman kilpailutusta.

Julkisen palvelutuotannon on oltava jatkossakin varmistamassa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, mikä on uudistuksen sosiaali- ja terveyspoliittinen tavoite. Markkinat eivät sitä tee. Ne eivät myöskään kanna huolta kustannuksista, jotka tulevaisuudessa on saatava kuriin. Järjestöjen ja pienten hoivayrittäjien mahdollisuus säilyä jatkossakin palvelujen tuottajana tulee varmistaa. Palvelutuotanto on kovaa vauhtia keskittymässä suurille yrityksille. Se ei ollut tavoite. Ervat suurina palvelujen hankkijoina voivat kasvattaa tätä riskiä entisestään.

Hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan kaikkia toimijoita

Jatkovalmistelussa erityistä huomiota kannattaa kiinnittää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Siinä kuntien muilla hallinnonaloilla ja järjestöillä on iso rooli.

Järjestöjen monipuolinen toiminta on perinteisesti ollut merkittävä osaamisresurssi ihmisten ja kuntien kannalta. Miten tämä laaja järjestöjen hyvinvointityö mahdollistetaan uudessa rakenteessa? Järjestöt kun toimivat ihmisten arjessa ja paikallisesti.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Hyvinvoivat ihmiset

SOSTEssa työskennellään sen hyväksi, että

Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdevertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen.

Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille.

Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät.


 SOSTEblogissa:

Järjestöt aktiivisesti mukaan sote-uudistukseen

Sote- ja maakuntauudistus mullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, jolloin myös järjestöjen toimintaympäristö muuttuu. Ihmisten tarpeisiin vastaavat palvelut rakennetaan maakunnan johdolla kullakin alueella. Uudistuksen valmisteluvaiheessa avainsana on yhteistyö. Valmisteluun on tärkeää ottaa mukaan kaikki olennaiset toimijat, mm. palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen edustajat. 10 000 sote-järjestöä on Suomelle merkittävä voimavara.

Livskvalitet hela livet ut!

Reformerna i samhället rullar på med full fart. Vi känner en osäkerhet om vad alla strukturreformer kommer att betyda i praktiken. Kommer hälsocentralerna att finnas kvar också i framtiden? Kommer vi att få rätt vård och service i rätt tid? Förverkligas valfriheten på riktigt?

Järjestöjen rooli Satasotessa

Satakunta on 223 000 asukkaan maakunta, jossa kuntien ja kuntayhtymien sote - menojen yhteissumma on noin miljardi euroa. Ostopalvelujen osuus tästä on n. 100 milj., joista järjestöiltä ostettavien palvelujen osuus n. 29 milj. euroa vuodessa.