Jäseneksi hakeminen
SOSTEn varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalalla toimivat yhdistykset ja säätiöt. Valtakunnallisuudella tarkoitetaan sitä, että toiminnan pitäisi olla kaikkien Suomessa asuvien saavutettavissa eikä toimintaa ole rajattu jollekin tietylle alueelle. Valtakunnallisuutta harkittaessa otetaan huomioon esimerkiksi kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt. Varsinaisten jäsenien tulee ensisijaisesti edistää jonkun väestöryhmän terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.
Yhteistyöjäseniksi voivat liittyä muut sosiaali- ja terveysalan toimijat, esimerkiksi kunnat tai sosiaali- ja terveysalaa lähellä olevia yhdistykset. Jäsenyyden ehtona julkisoikeudellinen tai yleishyödyllinen asema. SOSTEn hallitus päättää valittavista jäsenistä.
SOSTEn jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa kolmen vuoden välein kokoontuvassa yhdistyksen kokouksessa. Seuraava yhdistyksen kokous on vuonna 2015. Lisätietoa päätöksentekoprosessista voi lukea SOSTEn säännöistä.
Jäsenmaksut
SOSTEn jäsenmaksut on porrastettu jäsenten liikevaihdon mukaan. Yhteistyöjäsenille ja varsinaisille jäsenille on erilaiset jäsenmaksutaulukot.
|
Jäsenet |
Yhteistyöjäsenet |
||
|
1. < 100t€ |
50 € |
1. < 1 M€ |
500 € |
Lisätietoja: pääsihteeri Vertti Kiukas
Jäsenhakemus lähetetään postitse osoitteella:
Hallitus, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Hämeentie 15, 00500 Helsinki
Mitä saan jäsenenä?
SOSTEn jäsenet saavat yhteisen, aiempaa vahvemman kanavan vaikuttamiseen sote-järjestöille tärkeissä asioissa:
- Yhteisissä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksissä
- Niihin myötävaikuttavissa muissa politiikka-alueissa
- Järjestötoiminnan tulevaisuuteen ja rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä vaikuttamista tehdään kansallisella, kansainvälisellä ja alueellisella tasolla
Lisäksi SOSTE järjestää koulutusta ja tarjoaa tukea
- järjestötoiminnan kannalta olennaisista sosiaali-, terveys- ja muiden politiikkojen alan sisällöistä
- ihmisten osallistumiseen ja muihin terveyden taustatekijöihin vaikuttavista asioista
- järjestötoiminnan kehittämiseen
Käytännön tasolla edut näkyvät esimerkiksi elinkaariverkotojen työnä, tutkimus- ja selvitystyössä, koulutuspalvelujen kautta jäsenhintoina, arviointipalveluna, julkisina kannanottoina, miltei 200 asiantuntijaedustuksena, viestinnässä verkkopalvelussa ja SOSTEkirjeessä sekä vuoden 2013 alussa julkaistavassa Noste-lehdessä.


