Kannanotot ja lausunnot

SOSTE ottaa kantaa lausuntojen muodossa itse ja yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

SOSTEn lausunnot 2013


SOSTE kannattaa alkoholin ulkomainontakieltoa yleisötapahtumiin

Alkoholin mainonnan tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä tupakan ja reseptilääkkeiden mainonnan tapaan. SOSTE haluaa ulottaa alkoholin ulkomainonnan kiellon myös yleisötapahtumiin kuten urheilutapahtumiin ja konsertteihin. SOSTEn mielestä alkoholimainonnan tulisi olla kiellettyä niissä ympäristöissä, joissa lapset ja nuoret liikkuvat ja kohtaavat alkoholimainontaa. Urheilijat ovat monille nuorille erittäin merkittäviä roolimalleja. Urheiluympäristöön sijoittuva alkoholimainonta antaa viestin urheilun ja alkoholin kuulumisesta yhteen tavalla, joka ei palvele lasten kasvatusta tai kansanterveyttä. SOSTEn mielestä myös alkoholin televisiomainonnan tulisi lähtökohtaisesti olla kiellettyä.

SOSTE korostaa, että mainontapykälän lisäksi on ryhdyttävä viipymättä uudistamaan alkoholilainsäädäntöä laajemminkin, jolloin lähtökohdaksi otetaan selkeä tavoite alkoholin kokonaiskulutuksen puolittamisesta vuoteen 2040 mennessä ja tavoite poistaa alkoholi työikäisten johtavien kuolinsyiden listalta.


Ennaltaehkäisyllä pitkäaikaisimmat säästöt

Hyvinvointiin ja terveyteen tulee panostaa myös taloudellisin ratkaisuin. Kuitenkin miltei puolet valtiontalouteen suunnitelluista menosäästöistä ja leikkauksista kohdistuu STM:n hallinnonalalle. Tätä kehityssuuntaa SOSTE pitää äärimmäisen huolestuttavana. Myönteisenä SOSTE näkee mm. uusien työpaikkojen syntymistä ja työllistymistä koskevat päätökset, samoin vanhuksia, vammaisia ja liikuntarajoitteisia koskevat asumisratkaisut.

SOSTE haluaa kiinnittää huomiota

1. Osatyökykyisten ja vammaisten työllistämispilottiin suunnattu määräraha on riittämätön.
2. Matkakorvausten poisto heikentää haja-asutusalueilla asuvien, pienituloisten ja vanhusten asemaa.
3. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja vapaaehtoistyötä tarvitaan taloudellisesti tiukkoina aikoina enemmän - sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta ei tule jäädyttää.
4. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus on toteutettava aikataulussa yhdenvertaisten palveluiden, oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
5. Haittaverojen korotus tukee erveyden edistämistä - jatkossa verotusta on tarkasteltava kokonaisuutena.
6. Ennaltaehkäisyllä luodaan pitkäjänteisimmät säästöt.

  • SOSTEn lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemistilaisuudessa 17.4.2013


Terveyspalveluiden haku toisesta EU-valtiosta mahdollistuu syksyllä

Mikään valmistelluista korvausmalleista toisesta EU-valtiosta haettaviin terveyspalveluihin ei ole SOSTEn mielestä ihanteellinen. Ongelmat sopivan korvausmallin määrittelemisessä aiheutuvat yksityisen ja julkisen terveydenhuollon eriarvoisesta asemasta. Kansalaisten valinnanmahdollisuuksien kannalta mallit eroavat keskenään, mikään niistä ei tue yhdenvertaista hoitoon pääsyä. Ne kohtelevat myös palveluntuottajia eri tavoin. Osa malleista on haasteellisia myös EU-oikeuden näkökulmasta. Direktiivin täytäntöönpanon nähdään vaikuttavan keskeisesti Suomen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmään ja palveluiden järjestämisen tapaan.

Tässä tilanteessa SOSTE pitää parhaimpana sairausvakuutusmallia. Oleellista on määritellä, mitä palveluita direktiivi konkreettisesti koskee: mitä hoidetaan ja miten. SOSTE toteaa, että aikaa direktiivin kansalliselle toimeenpanolle on liian vähän.


Terveiset kehysriiheen: Työllistäminen avainasemassa

. SOSTE näkee osatyökyisten työllistymis- ja kuntoutusmahdollisuuksien parantamisen kehysriihen keskeiseksi tavoitteksi. Tämä tarkoittaa
- työkyvyttömyyseläkkeen tilapäisen lepäämäänjättämislain jatkamista,
- työllistämismäärärahojen kasvattamista 43 miljoonalla, jotta nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu täysimääräisesti,
- valmentajien lisäämistä henkilökohtaisessa työvalmennuksessa,
- lääkinnällisen kuntoutuksen laajentamista vammaistuen perusosan saajille.

SOSTE toteaa, että työllistämiseen kohdennetut toimet ja panostus näkyvät hyvinvointina ja pienempinä kustannuksina sosiaali- ja terveyssektorilla sekä tehtynä työnä ja maksettuina veroina yhteiskunnassa. Työ on myös paras keino polarisaation ja köyhyyden vähentämiseen

SOSTE myös muistuttaa, että järjestöt ovat merkittävä osatyökykyisten työllistäjä: työllistämistuilla työskentelee 30 000 henkilöä. Hallituksen tulisikin arvostaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä ja sitoutua turvaamaan niiden toimintaedellytykset.

Lue SOSTEn kehysriihikannanotto Suomen hallitukselle

Katso myös tiedote Työurat kasvuun keskeltä - osatyökykyiset voimaksi työmarkkinoille


Avoin hallinto parantaa uskoa demokratiaan

Kuntalain valmistelussa demokratian vahvistamisen näkökulmasta tulisi SOSTEn mielestä ottaa huomioon:

1. Avoimempi hallintotapa ja nopeampi toimintamalli parantavat kuntalaisten uskoa demokratiaan.
2. Kansalaisjärjestöt kumppaniksi: Kuntakumppanuuksien rakentaminen myös osallisuuden näkökulmasta.
3. Monipuolisten palveluiden ja elinvoimaisten kuntien turvaaminen kuntalaisten etu ja vahvistaa luottamusta myös osallisuuteen sekä vaikuttamiseen.

SOSTE kiinnitti huomiota erityisryhmien parempaan huomioonottamiseen ja osallistumisen saamiseen esteettömäksi. Ylipäätään osallistumiselle tulisi antaa uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja välineitä. Lisäksi todettiin, että käsittelyjen määrärajat tuovat oikeusturvaa ja parantavat hallintotapaa, oikaisu- ja valitusmenettelyjä olisi järkeistettävä. SOSTE korostaa järjestöjen kumppanuusroolin vahvistamista kunnallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Kuulemisvelvoitteen tulisi koskea asiaan liittyviä sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Järjestöjen rooli tulisi huomioida myös kunnan palvelustrategiassa.

  • SOSTEn lausunto kuntalain uudistamisen demokratiajaoston kuulemistilaisuudessa 15.3.2013


Kansalaislähtöisyyttä vahvistettava aluehallinnossa

SOSTE pitää tärkeänä, että aluehallinnon uudistamisesta on tehty laaja selvitys. On kuitenkin valitettavaa, että laajan selonteon tuloksena syntyneet kehittämisehdotukset jäävät melko kevyiksi, selonteko arvioi varsin laajasti virastojen sisäistä toimintaa ja sisäisiä yhteyksiä eikä kansalais-/asiakasnäkökulma korostu tehtäväksiannosta huolimatta. SOSTE toivoo kiinnitettävän huomiota seuraaviin:

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan haasteet ratkaistava
2. Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen siirtäminen aluehallintovirastoille on järkevää myös syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta
3. Asiakas- ja kansalaislähtöisyyttä vahvistettava aluehallinnossa
4. Tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa saatava yhteensopiviksi ja ajan tasalle
5. Avien määrärahoja ja määrää uudistettava suhteessa tehtäviin ja vaatimuksiin
6. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus huomioitava aluehallintoa kehitettäessä


Lääkekorvausjärjestelmän rahoitusratkaisut oikeudenmukaisesti

Terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen kaikki suuret peruselementit ovat tällä hetkellä liikkeessä: lääkekorvausjärjestelmä, maksukattojen yhdistäminen, rahoitusmalli, ja palvelurakenteet. Lausunnossaan SOSTE toivoo selkeää kiintopistettä suunnasta mihin ollaan menossa ja perusteista, joilla toisiinsa liittyviä uudistuksia tehdään. Ilman näkemystä siitä, mihin kaikki uudistukset kiinnittyvät, on vaarana että muutoksia ohjaavat lyhytnäköiset leikkaukset.


Avustusjärjestelmän keventäminen kannatettavaa

SOSTE pitää myönteisenä, että sen syksyllä raha-automaattiavustuslakiluonnokseen antamat tarkat kommentit on otettu työryhmän työssä hyvin huomioon. Nyt annetussa hallituksen esityksessä SOSTE haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lain soveltamiseen tarvitaan selkeät pelisäännöt, RAY-avustuksilla tulee edelleen tukea järjestölähtöistä, innovatiivista toimintaa ja avustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika tulee lyhentää 20 vuodesta 15 vuoteen.Viimeksi mainittu liittyy järjestöjen yhdenvertaiseen kohteluun, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö soveltaa 15 vuoden määräaikaa ja tähän samaan käytäntöön tulee siirtyä myös sosiaali- ja terveysministeriössä.


Hyvinvointitalous puoliväliriihen tavoitteeksi

SOSTE pitää tärkeänä, että valtiontalous on kestävällä pohjalla. Kestävä talous ja hyvinvointi ovat toistensa edellytyksiä. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina valtiontalouden kestävyys edellyttää hyvinvointi-investointeja inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi.

Valtiontalouden sopeuttamistoimia tehtäessä on arvioitava niiden todellinen akuutti tarve ja toisaalta niiden negatiiviset vaikutukset taloudelliseen kasvuun (esimerkiksi kotimaisen kysynnän heikentyminen) ja myös päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset.

Suomen tavoitteena tulee olla hyvinvointitalous, jossa voivat hyvin sekä ihminen että talous. SOSTEn mielestä hallituksen tulee puoliväliriihessä huomioida seuraavat asiat:

1) Kaikki työhön kykynsä mukaan

2) Ennaltaehkäisevällä työllä luodaan pitkäjänteisimmät säästöt

Käytännössä kaikkien työhönpääsyn edistäminen tarkoittaa:

  • Osatyökykyisten työllistymis- ja kuntoutusmahdollisuuksia parannetaanIkääntyneiden työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin panostetaan
  • Sosiaaliturvaa ja työelämää uudistetaan siten, että se mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen
  • Työllistymisen/yrittäjyyden esteitä poistetaan myös erityisryhmien osalta
  • Järjestöjen merkitys työllistäjinä tunnustetaan ja rahoitus turvataan
  • Työurakeskustelussa on päästävä joustavampiin työllistymismalleihin ihmisten elämäntilanteiden ja työ- ja toimintakyvyn mukaan

Ehkäisevään toimintaan sijoittaminen tarkoittaa:

  • Luodaan valtionosuusmalliin kuntia ennaltaehkäisevään toimintaan sijoittamisesta palkitseva malli
  • Lisätään toimenpiteitä nuorten yhteiskuntatakuuseen ja vahvistetaan takuun rahoitusta
  • Parannetaan taloustaantumassa erityisesti perheiden tukea
  • Puututaan tehokkaasti koulupudokkuuteen ja lisätään voimavaroja etsivään nuorisotyöhön
  • Turvataan järjestöjen rahoitus ja RAY:n avustukset kohdistetaan kokonaisuudessaan järjestöjen tukemiseen
  • Toteutetaan kuntoutuksen kokonaisuudistus

Katso koko lausunto


Tarve elinvoimaisiin kuntakokonaisuuksiin

SOSTE toteaa, että sekä kuntarakenneuudistuksen että sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksessa tavoitteina tulee olla toimintakyvyltään ja taloudeltaan kestävät ratkaisut, jotta kansalaiset voivat luottaa kuntien toimintakykyyn, palveluihin ja yhdenvertaisuuteen. Uudistuksessa on huomioitava ihmisten arjen sujuvuus, hyvinvointi ja osallisuus. Keskeiset asiat ovat:

1. Kuntalaiset otettava mukaan sekä suunnitteluun että päätöksentekoon
2. Kunnallisten maksujen ja sääntöjen osalta noudatettava hyvää hallintotapaa
3.Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikkakirjausta selvennettävä
4.Valtiovallan puuttuminen yhdistymisiin oltava oikeutettua vain painavasta syystä
5. Järjestöt huomioitava hyvinvoinnin edistäjinä ja turvaajina
6. Lähipalveluiden kehittäminen aloitettava
7. SOTE-uudistus kytkettävä tiiviimmin mukaan kuntauudistukseen


Verotuksella kansanterveyttä

Lausunnossaan sokeriverotyöryhmän loppuraportin esittämistä malleista (makeisveromalli, sokeriveromalli, yhdistelmämalli)  SOSTE suosii yhdistelmämallia, koska se ottaa parhaiten huomioon terveyden edistämisen näkökulmat. Nykyisessä makeisveromallissa pysyttely on tällä hetkellä perusteltua veronkantoon liittyvien ongelmien ja terveysperusteiseen elintarvikeverotukseen liittyvän tutkimustiedon puutteellisuuden takia. SOSTE toivoo, että tulevaisuudessa terveysperusteiseen verotukseen liittyvää selvitystyötä jatketaan. Nykyiseen makeisveromalliin esitetyt tarkennukset ovat kannatettavia.


Tupakkatuotedirektiivi avaininstrumentti

Uusi tupakkatuotedirektiivi on yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä kansanterveyden edistämisen kannalta, toteaa SOSTE lausunnossaan.


Painopistettä ennaltaehkäisevään

Painopisteen siirtäminen oppilas- ja opiskelijahuollossa laajaan ennaltaehkäisevään, yhteisölliseen työhön on erityisen tärkeää, toteaa SOSTE lausunnossaan lakiehdotuksesta. Myös kodin ja koulun yhteistyön lisääminen on tärkeä tavoite. Lisäksi SOSTE pitää erinomaisena, että lakiesityksen perusteluissa huomioidaan nuorten lisääntyneiden mielenterveysongelmien ja elämänhallintavaikeuksien aiheuttama haaste sekä pyritään parantamaan kouluturvallisuutta.

SOSTE on tyytyväinen siihen, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelu etenee ja hajallaan olevat säännökset kootaan yhden lain alle. Luonnos on kuitenkin vielä hajanainen, eikä selkeä. Lakiesityksessä on myös unohdettu erityisryhmät (vajaakuntoiset, erityistä tukea tarvitsevat ja liikuntarajoitteiset).

SOSTE esittää seuraavia tarkennuksia lakiin:
1. Esteettömyys, syrjinnän vastaisuus ja erityisryhmät osaksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakia.
2. Vastuunjakovaatimus kirjattava suunnitelmiin.
3. Yhteistyötä kodin, koulun ja opiskelijoiden välillä lisättävä.
4. Yhteisöllisen opiskeluhuollon ja ennaltaehkäisevän työn sekä opiskelijan oman vastuun merkitys määriteltävä ja kirjattava paremmin.
5. Tiedonsaantioikeutta ja salassapitoa muutettava siten, että viranomais- ja oppilaitosyhteistyö helpottuvat.
6. Opiskelijan oikeutta estää huoltajan/ laillisen edustajan tiedonsaanti tai osallistuminen tarkennettava.
7. Turvallisuus ja kriisien ennaltaehkäisy nostettava osaksi lakia.
8. Työn mitoituksen, vaatimusten sekä rahoituksen vastattava toisiaan.
9. Käsitemäärittelyjä täsmennettävä.
10. Valmistelussa unohdettu avoin keskustelu.
11. Kuntarakenne- ja soteuudistus huomioitava lakia valmisteltaessa.


Uusia osaajia tarvitaan

Korkeakoulujen rakenneuudistukselle asetetut tavoitteet ovat SOSTEn mielestä erinomaisia: nopeasti ikääntyvä Suomi tarvitsee uusia osaajia ja globaalissa maailmassa tarvitaan uutta ja joustavaa korkeaa osaamista. Lisäksi korkeakoulutuksen on aiempaa paremmin oltava erityisryhmien ja heikompituloisten saavutettavissa.

SOSTE suhtautuu kuitenkin erittäin suurella varauksella rakenneuudistusta pohtineen työryhmän ajatuksiin kahden vuoden tutkinnoista ja tutkinnon osien hyödyntämisestä työmarkkinoilla. Sen sijaan myönteisesti suhtaudutaan siihen, että korkeakouluissakin voitaisiin kokeilla näyttötutkinto- tai vastaavaa käytäntöä työelämässä jo olevien osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Myös tavoite, jossa jo työelämässä olevien korkeakoulutukseen hakeutumista tai tutkintojen loppuun suorittamista tuetaan, on kannatettava.

SOSTEn mielestä keskeistä olisi korkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen valintakoejärjestelmän uudistaminen enemmän alalle soveltuvuutta arvioivaksi, motivaatiota mittaavaksi ja valtakunnalliseksi. Tällä hetkellä valinta painottuu liikaa ulkoaosaamiseen ja vuosien harjoitteluun. Lisäksi nykyinen valintakoe- ja siihen liittyvä pääsykoekurssijärjestelmä estää vähävaraisempien hakeutumisen korkeakoulutukseen lisäten siten eriarvoisuutta ja yhteiskunnallista polarisaatiota. Polarisaatiokehityksen syvenemisen estämiseksi korkeakoulutus tulee säilyä maksuttomana ETA-/EU-maiden sisältä tuleville opiskelijoille. Kaikkiin korkeakouluihin pitäisi myös pystyä hakemaan kaksi kertaa vuodessa.


Työvoima- ja yrityspalveluun selkeälinjaisuutta

SOSTE pitää hyvänä, että julkinen työvoima- ja yrityspalvelu rakennetaan yhden lain, yhden asetuksen ja yhden ohjeen pohjalle. Hahmottuvaa palvelujärjestelmää SOSTE pitää selkeälinjaisena, edistyksellisenä ja pääosin hyvin asiakasnäkökulman huomioivana. Lausunnossa kiinnitetään kuitenkin huomiota useisiin yksityiskohtiin. Mm. työllisyyspoliittisen avustuksen keston vähentäminen viidestä vuodesta kolmeen vuoteen tulee harkita uudestaan. Lainsäädäntöpaketti ei myöskään riittävästi huomioi hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta, jossa ”tavoitteena on luoda vaikeasti työllistyville ja vammaisille pysyvä palkkatuki”.


Saatavuus, hinta ja mainonta avainasemassa

Alkoholin käytösä aiheutuvien haittojen ehkäisemisen tulisi perustua ennen kaikkea vaikuttaviksi todettuihin keinoihin kuten saatavuuden ja hinnan sääntelyyn sekä mainonnan rajoituksiin, toteaa SOSTE lausunnossaan alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Näitä voidaan tukea koulutuksella ja tiedotuksella sekä erilaisilla alkoholin käytön vähentämiseen ja terveellisten elintapojen edistämiseen tähtäävillä interventioilla. Käytössä tulisi olla monia samansuuntaisia keinoja. Vahva lainsäädäntö tukee myös kuntien ja järjestöjen ehkäisevää työtä, hoitoa ja kuntoutusta paikallistasolla.


Tukea komission rahoituslinjauksille

Pääministeri Jyrki Kataiselle on lähetetty kirje, jossa toivotaan Suomen tukevan tulevassa huippukokouksessa 22.-23.11. komission rahoituslinauksia Huippukokouksessa käsitellään EU:n monivuotista rahoituskehystä ja Kyproksen säästöesitystä.

SOSTE toivoo, että Suomi ottaisi kokouksessa tulevaisuusorientoituneen ja eurooppalaista hyvinvointia lisäävän kannan. Keskeistä SOSTEn mukaan on tukea komission ehdotusta, jossa ESR:n roolia kasvatetaan tukemaan osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä, vaikuttaa Kyproksen säästöesitykseen siten, että kaavaillut säästöt eivät koske Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja perustaa Fund for European Aid to the Most Deprived -rahasto komission esityksen mukaisesti.

Kirje pääministeri Jyrki Kataiselle

Aihetta käsitellään myös SOSTEblogissa, Jukka Haapakosken kirjoituksessa.


Sosiaalihuoltolaista toivotaan vahvaa yleislakia

Sosiaalihuoltolaista SOSTE odottaa vahvaa yleislakia, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Asiakas- ja tarvelähtöisyys, ennaltaehkäisevä työ ja varhainen tuki ovat erittäin hyvät lähtökohdat laille. Merkittävänä SOSTE pitää myös sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä yhteyttä ja rakenteellisen sosiaalityön saamaa roolia. Lakiluonnoksen määritelmää sosiaalityöstä pidetään kuitenkin hämäränä ja sen poistamista kehotetaan harkittavaksi.


Pitkäjänteisyyttä lääkekorvauskäytäntöihin

SOSTE korostaa lääkekorvausjärjestelmän kokonaisjärjestelmän tärkeyttä ja ensisijaisuutta lausunnossaan sairausvakuutuslain muuttamisesta. Samalla tulisi toteuttaa terveydenhuollon maksukattoon liittyvä uudistus. Jatkuvista osauudistuksista tulisi päästä pitkäjänteiseen työhön. SOSTE vastustaa lääkkeiden peruskorvauksen ja alemman erityiskorvauksen prosenttiosuuksien alentamista. Säästöjä voidaan saada toteuttamalla lääkkeitä paljon käyttävien kokonaisvaltaiset terveys‐ ja hoitosuunnitelmat.


Sosiaali- ja terveysjärjestöt mukaan lääkeinformaation kehittämiseen

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on paljon lääkkeiden käyttäjien kokemustietoa. Järjestöt ovat tärkeä viestintäkanava, jonka kautta välittyy lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille esimerkiksi vertaistoiminnassa, tuki- ja neuvontapalveluissa ja järjestölehdissä. Lisäksi järjestöissä on paljon omaan potilas- tai asiakasryhmään liittyvää ammatillista erityisosaamista. SIksi SOSTE pitää myönteisenä sitä, että Fimea on huomioinut sosiaali- ja terveysjärjestöt lääkeinformaatiostrategian kehittämisessä ja lääkeinformaatioverkoston käynnistämisessä.


Lausunto raha-automaattiavustuslain muuttamisesta

SOSTE pitää myönteisenä nykyisen raha-automaattiavustusjärjestelmän keventämistä ja yksinkertaistamista. Päätösvallan siirtäminen kauttaaltaan alaspäin nopeuttaa ja joustavoittaa menettelyjä. Tärkeää on luoda yhteistyölle alusta alkaen selkeät, julkiset ja yksiselitteiset pelisäännöt ja käytännöt.


Lausunto hankintadirektiiviehdotuksesta 25.9.2012

SOSTE pitää direktiiviluonnoksen sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevaa erityissäännöstöä erittäin tärkeänä ja odottaa Suomen tukevan sitä myös jatkossa. SOSTE kummeksuu kompromissiehdotukseen tehtyä muutosta, jossa hotelli- ja ravintolapalvelut on lisätty sosiaali- ja muiden erityisten palvelujen listalle.


Lausunto ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 12.9.2012

  • SOSTEn lausunto
  • Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2012‐2015, Ympäristöministeriö


Lausunto sokeriverotusta selvittävän työryhmän väliraportista 30.8.2012


Lausunto hallituksen esitykseen sairausvakuutuslain muuttamisesta


Lausunto kehitysmaiden terveysongelmien tutkimuksen ja kehittämisen rahoittamista käsitelleen WHO:n raportista 10.8.2012


Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (STM:n raportteja ja muistioita 2012:12)


Lausunto Kansanterveys kasvun tukena -ohjelmasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 15.5.2012


Lausunto hankintalakidirektiivistä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 8.5.2012


Lausunto alkoholilain muuttamisesta: Nykyinen lainsäädäntö ei suojaa nuoria riittävästi 2.5.2012


Kannanotto valtiontalouden kehyspäätökseen: RAY:n tuotto kuuluu kansalaisjärjestöjen hyvinvointityöhön 4.4.2012


Lausunto elinvoimaisesta kunta- ja palvelurkaenteesta valtiovarainministeriölle 16.3.2012


Lausunto keskushallinnon uudistushankkeesta valtiovarainministeriölle 15.3.2012


Lausunto eurooppalaisista sosiaaliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista eduskunnan talousvaliokunnalle 8.3.2012


Lausunto lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän väliraportista (2012:6) ministerityöryhmälle 6.3.2012


Lausunto komitean ehdotuksesta hankintadirektiiviksi KOM (2011) 896 työministeriölle 27.2.2012


Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriölle 13.2.2012


Lausunto työryhmämuistiosta Ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen sosiaali- ja terveysministeriölle 25.1.2012


Lausunto Asuntopoliittisen ohjelman valmistelusta ympäristöministeriölle 13.1.2012


Kannanotto Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä pohtivalle sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle 12.1.2012