fi | sv | eng

Aineistojen avaaminen voi tuoda järjestöjen teemoille lisää näkyvyyttä

09.06.2015, 09:19

SOSTEn tutkimusverkosto perehtyi 26.5. avoimeen ja big dataan. Asiaan johdattivat tietopalveluasiantuntija Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta, tilasto- ja tietopalvelupäällikkö Ari Jaakola Helsingin kaupungin tietokeskuksesta ja järjestöjen edustajat.

Avoimella datalla tarkoitetaan esimerkiksi julkishallinnolle tai järjestöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu organisaation ulkopuolisille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi koneluettavassa muodossa.

Big data taas tarkoittaa suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.
Toukokuussa tutkimusverkostolle tehdystä kyselystä selviää, että kyselyyn vastanneista 14 järjestössä on kiinnostusta avoimeen ja big dataan ja 7 järjestöllä on niistä jo käyttökokemusta.

Olemassa olevia aineistoja kannattaa hyödyntää

Kiinnostusta avoimeen dataan ruokkii mahdollisuus yhdistää jonkin erikoisalan tietoa omiin aineistoihin. Erilaisia aineistoja yhdistämällä tuttuihin teemoihin voi löytyä uusia näkökulmia ja kehittyä uudenlaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja.

Avointen aineistojen käyttöä estää ajan tai tiedon puute.

Ennen oman aineiston keräämistä kannattaa kuitenkin tutustua olemassa olevaan runsaaseen maksuttomaan aineistotarjontaan, joka on vapaasti tai kevein lupamenettelyin käytettävissä. Aineistoja löytyy muun muassa Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta: www.fsd.uta.fi , valtiovarainministeriön ja Valtorin Avoindata.fi-palvelusta ja  ATT Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen sivuilta.

Laajojen tietomassojen käsittely vaatii usein koodausosaamista. Apua voi pyytää esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen ”pajoista”. Koodareille ratkaistavaksi tarjottu kysymys poikii parhaimmillaan käyttökelpoisia sovelluksia.

Laajempaa kiinnostusta järjestöjen teemoille

Yhteiskunnallisen tietoarkiston aineistoista 18 prosenttia on järjestöiltä ja säätiöiltä. Sote-järjestöistä aineistojaan on sinne arkistoinut alle kymmenen.

Järjestöt ovat avanneet aineistojaan jatkokäyttöön myös opinnäytetöiden tekijöille tai usean tahon tutkimushankkeissa. Näin aineistot eivät jää vajaakäyttöön. Parhaimmillaan opinnäytetöiden tekijät ja tutkijat tarttuvat järjestölle tärkeisiin aiheisiin.

Järjestöjen tutkimus palvelee vaikuttamista

Tutkimusverkoston kyselyn mukaan järjestöjen tutkimus- ja selvitystoiminta palvelee usein yhteiskunnallista vaikuttamista ja edunvalvontaa. Sille on ominaista järjestölähtöisyys, käytännönläheisyys, tulosten hyödyntäminen kehittämistyössä ja tiivis yhteys tutkimuksen kohteisiin.

Järjestöjen tutkimuksen kohderyhmä ei yleensä ole tiedeyhteisö vaan jäsenet. Yhteydet muihin tutkimusta tekeviin tahoihin voivat olla vähäiset. Riskinä on se, että toiveet ja tavoitteet määrittyvät suoraan kohderyhmältä.

Kiinteä yhteys edunvalvontaan koetaan paikoin ongelmalliseksi, koska sen arvioidaan voivan vaikuttaa tulkintaan tulosten puolueettomuudesta. Kun järjestö on tutkimuskohteen, jäsenistön ”puolella”, voi syntyä vaikeus erottaa akateemista ja edunvalvontaintressiä.

Anne Eronen

Lue lisää