fi | sv | eng

Alanko-Kahiluoto: järjestöjen rahoitus ja tulevaisuus sotessa tyhjän päällä

24.05.2018, 13:05

Sote-uudistus vaikuttaa suuresti ihmisten arkipäiväiseen elämään. Silti sen vaikutuksista arkeen ei mielestäni ole ehditty käydä riittävästi julkista keskustelua. Riskit ovat valtavia, mutta hallitus on jättänyt ne analysoimatta ja eduskunnassa sote-lakipakettia pusketaan eteenpäin valtavalla kiireellä. Yleishyödyllisten järjestöjen sote-uudistuksessa edelleen auki oleva asema on surullinen, mutta kuvaava esimerkki siitä, miten valtavasti järjestelmämme tulee muuttumaan, mikäli sote-uudistus menee läpi.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on poikkeuksellinen maa siinä, että kolmannen sektorin järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Sote-palveluita tuottaa Suomessa yhteensä noin 1 000 järjestöä. Usein kyse on palveluista, kuten asunnottomien palveluista tai kidutettujen tukitoiminnasta, joita julkinen sektori ei syystä tai toisesta pysty tuottamaan. Järjestöt auttavat monesti juuri niitä, jotka ovat yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.

Esimerkkeinä mainittakoon kehitysvammaisten asumispalvelut, kuntouttava toiminta, ryhmä- ja vertaistukitoiminta, päihdekuntoutus, asunnottomien tuki, perhetyö, päivätoiminta, auttavat puhelimet sekä ennaltaehkäisevät matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Kunnat eivät ole pystyneet näitä palveluita tuottamaan, siihen on tarvittu yleishyödyllisiä usein vapaaehtoisvoimin toimivia järjestöjä, josta saavat rahoitusta kunnilta ja veikkausvoittovaroista.

Tällä hetkellä on täydellinen kysymysmerkki, missä määrin nämä järjestöjen tuottamat palvelut tulevat sote-uudistuksen mukaan olemaan saatavilla ihmisten arjessa. Sote-asemien palveluvalikko on määritelty hallituksen lakiluonnoksessa niin laajaksi, etteivät sote-järjestöt todennäköisesti pysty niitä perustamaan.

Kukaan ei tiedä, mitä järjestöjen rahoitukselle tapahtuu

Koko laajassa sote-lakien paketissa järjestöjen asemasta on linjattu hyvin suppeasti: ”maakuntien on tehtävä yhteistyötä järjestöjen kanssa”. Yksityisiä palveluntuottajia ei ole velvoitettu tekemään yhteistyötä yleishyödyllisten järjestöjen kanssa. Yhteistyö maakuntien kanssa ei turvaa järjestöjen toimintaedellytyksiä, sillä se ei takaa järjestöille rahoitusta maakunnilta. Yhteistyöllä ei palkata yhtään työntekijää.

En epäile, etteikö tulevissa maakunnissa olisi päättäjiä, jotka ymmärtävät järjestöjen merkityksen heikommassa asemassa oleville kansalaisille. Maakuntien on kuitenkin pakko käyttää alibudjetoidut määrärahansa palveluiden vähimmäistason turvaamiseen. Kirstun pohjan häämöttäessä maakunnat voivat vain karsia palveluita ja nostaa asiakasmaksuja, sillä hallitus ei anna maakunnille verotusoikeutta, jolla rahapulaa voisi paikata. Säästöpaine on myös kova, sillä maakuntien määrärahat tulevat valtiolta, joka leikkaa sote-palveluista lähivuosina yhteensä 3 mrd euroa.

Tällä hetkellä hyvinvointia ja terveyttä edistävät järjestöt saavat merkittäviä avustuksia toimintaansa kunnilta ja veikkausvoittovaroista. Mikäli maakuntauudistus menee eduskunnassa läpi hallituksen esittämässä muodossa, kuntien sote-vastuu ja sote-rahat siirtyvät maakunnille. Kunnille ei ole kirjoitettu lakiin velvoitetta tukea sote-järjestöjä avustusten tai tilojen muodossa. Kuntien tai maakuntien valtionrahoituksessa ei myöskään huomioida sitä, kuinka hyvin ne hyödyntävät järjestöjen osaamista ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Kokonaan auki on se, mitä tapahtuu järjestöjen mahdollisuudelle saada jatkossa tukea veikkausvoittovarojen muodossa. Hallituksen valitsema laaja valinnanvapaus- ja markkinamalli on itsessään vaikeasti hahmotettava haavoittuvassa asemassa olevalle ihmiselle. Laissa piilee myös riski, joka koskee veikkausvoittovaroilla rahoitettavia yleishyödyllisiä järjestöjä. Hallitus esittää, että maakuntien on annettava asiakasseteli myös sellaisiin palveluihin, joita järjestöt ovat tuottaneet Veikkauksen avustuksella. Jos nämä palvelut jatkossa tulkitaan markkinoilla tuotetuiksi, niitä ei välttämättä voi enää avustaa veikkausvoittovaroilla. Tulkitaanko järjestöjen vapaaehtoistyö markkinaehtoiseksi toiminnaksi?

Järjestöjen sekä järjestölähtöisten yritysten asemasta sote-uudistuksessa on valmistumassa 30.6. ministeriön tilaama selvitys, jonka väliraportti valmistui äskettäin. Siitä on luettavissa, että hallituksen sote-uudistus vaarantaa järjestöjen rahoituksen ja toimintaedellytykset. Selvityshenkilö Braxilta tilattu loppuraportti valmistuu 30.6., päivää ennen kun lakipaketin pitäisi pääministerin mukaan olla eduskunnassa nuijittu.

Braxin väliraportti osoittaa, että hallituksen valitsema laaja valinnanvapausmalli tulee merkitsemään valtavaa muutosta sosiaali- ja terveydenhoitoalan yleishyödyllisten järjestöjen toimintaympäristöön. On olemassa riski, että maakuntien rahoitus muodostaa esteen yleishyödyllisten sote-järjestöjen veikkausvoittovaroista saamalle rahoitukselle. Hallituksen esitys ei analysoi tätä riskiä eikä vastaa kysymykseen, miten rahoitus paikattaisiin. Esimerkiksi klubitalojen, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kohtauspaikkojen ja muiden vapaaehtoisia ja vertaistukea hyödyntävien yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus jää lakiesityksessä päinvastoin täysin tyhjän päälle.

Sote-uudistus ei saa vaarantaa järjestöjen elintärkeää työtä. Näissä järjestöissä tehdään vuosittain 21 000 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä. Hintalappua tälle työlle on mahdotonta laskea, eikä yhteiskunta kykene korvaamaan sitä työtä, jota näissä järjestöissä tehdään. Tässä on vain yksi mutta vastaansanomaton syy siihen, miksi eduskunnan sote-käsittelylle on taattava riittävä aika ja työrauha. Liian monta kysymystä on järjestöjen lisäksi vielä auki.

Outi Alanko-Kahiluoto
kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen


Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen -ryhmän jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä asioista SOSTEn Hyvinvointi ja terveys -blogissa. Blogeja julkaistaan kaksi kertaa kuukaudessa.

Ryhmän tavoitteena on ylläpitää eduskunnassa keskustelua terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksilöön ja yhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista sekä vaikuttaa eri tavoin siihen, että terveyden- ja hyvinvoinnin näkökulmat tulisivat entistä painokkaammin esille lainsäädäntötyössä.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Loistava puheenvuoro - täyttä asiaa!

Nimi: Esko Hänninen

Kiitos erinomaisesta analyysista. Toimitan tiistaina kaikille eduskuntaryhmille kansanedustajille jaettavaksi lisää faktatietoa mm. psykososiaalisen kuntoututumisen klubitalotoiminnan arviointitutkimuksista ja sote- ja maakuntauudistusten luomista rahoitus- ja muista riskeistä.

Esko Hänninen
Suomen Klubitalot ry:n yhteistyöasiamies

28.05.2018, 04:34