fi | sv | eng

Auttaa voi aina

19.09.2017, 10:38

Suomessa oleskelee paperittomia ihmisiä, mutta ihmisinä he eivät ole laittomia. Kaikilla on oikeus ihmisyyteen riippumatta oikeudellisesta asemasta. Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä pitää muistaa keskustelussa, jossa vaaditaan paperittomien ihmisten auttamisen kriminalisointia.

Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista merkittävä osa on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Osa kielteisen päätöksen saaneista tulee maista, joiden kanssa Suomella ei ole pakkopalautussopimusta.

Osa näistä ihmisistä katsoo, että paluu kotimaahan ei ole mahdollista turvattomuuden, henkilökohtaisen uhan tai näköalattoman tulevaisuuden vuoksi. He ottavat elämässään ison riskin ja päättävät jäädä Suomeen.

Näitä henkilöitä, jotka elävät Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta ja joiden oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai viranomaisten sallimaa kutsutaan paperittomiksi henkilöiksi. Heihin rinnastetaan usein myös ihmiset, joilla on oikeus oleskella Suomessa mutta ei oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Meillä ei ole ihan selvää kuvaa siitä, kuinka paljon näitä ihmisiä maassamme on. He ovat paperittomia mutta eivät laittomia ihmisinä.

Olemme kaikki riippuvaisia muiden meille antamasta tuesta

Syksyllä Turun puukotuksen jälkeen järkytyksen ja surun keskelle toi lohtua kanssaihmisten nopea reagointi ihmisten auttamiseksi. Se kertoi paljon meistä ihmisinä: olemme riippuvaisia muiden ihmisten meille antamasta tuesta ja avusta.

Avun antaminen tai saaminen ei voi olla riippuvaista etnisestä taustasta, uskonnosta tai oikeudellisesta asemasta. Tämä on ensisijaisesti eettinen kysymys.

Kaikkien pitää voida luottaa siihen, että he saavat apua niin kanssaihmisiltä kuin viranomaisiltakin kriisin ja katastrofin keskellä. Tämä eettinen perusajatus on kirjattu viranomaisia velvoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin ja myös Suomen perustuslakiin: kaikilla ihmisillä on oikeus perusoikeuksiin, ruokaan ja lapsilla koulunkäyntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuu paperittomista kuuluu ensisijaisesti viranomaisille, joita järjestöt ja yksityiset tuossa työssä tukevat.

Auttajilla tulee olla pääsy paperittomien luo ilman rangaistuksen uhkaa

Suomessa ja muuallakin käydään keskustelua siitä, että ilman papereita elävien auttaminen pitäisi kriminalisoida. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen konferenssi teki vuonna 2007 päätöksen, jossa hallitukset yhdessä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kanssa vahvistivat sen, että auttajilla tulee aina olla pääsy paperittomien luo ilman rangaistuksen uhkaa. Avun antamisen kriminalisointi veisi pohjan koko humanitaariselta auttamisjärjestelmältä.

Pelkällä kriminalisointipuheella on monenlaisia vaikutuksia meihin kaikkiin. Ensi sijaisesti se tarkoittaa sitä, että jo valmiiksi hyvin haavoittuvassa asemassa ja syrjässä olevat syrjäytyvät entisestään. Mitä enemmän he piiloutuvat sitä haavoittuvammaksi koko yhteiskunta tulee. Mitä näkymättömämmäksi he muuttuvat sitä suurempi todennäköisyys on, että heitä käytetään hyväksi eri tavoin: palkaton työ, seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa.

Mahdotonta vetää rajaa autettavien ja avutta jätettävien välille

Rajaa niiden henkilöiden välille, joita autetaan ja joita ei saa auttaa, on käytännössä mahdotonta vetää. Ketkä jäisivät pulaan, jos auttaja jättäisi reagoimatta avun tarpeeseen pelätessään rikkovansa lakia? Nyt paperittomien hätämajoitus, auttaminen ja ruoka- ja terveyspalvelujen tarjoaminen perustuvat seurakuntien, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöhön. Auttaminen on konkreettista tekemistä, mutta ennen muuta toivon tarjoamista vaikeassa tilanteessa eläville ihmisille.

Avun kriminalisoinnista käytävä keskustelu on nostanut esille monia valtavan tärkeitä asioita Suomesta. Yksittäisillä päätöksillä tehdään samalla isoja päätöksiä siitä, minkälaisille arvoille Suomi rakentuu ja minkälaisiin asioihin haluamme vaikuttaa maailmanlaajuisesti.

Olemme monessa esimerkki muille siitä, miten asioita voi järjestää ihmisen arjen parhaaksi. Ei ole mitään syytä, että emme olisi sitä tässäkin kysymyksessä. Keskustelu on nostanut esille monia ratkaisuajatuksia: varhainen kotoutuminen, työlupien antaminen jo töissä oleville, väliaikaisen oleskeluluvan mahdollistaminen, erityissuojelun varmistaminen lapsille. Esitykset ansaitsevat tulla tutkituksi.

Kristiina Kumpula
Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri
SOSTEn valtuuston puheenjohtaja
twitter: @IKumpu

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Auttaa voi aina

Nimi: Outi Pärnänen

Erittäin ajankohtainen aihe ja näkökulma.

19.09.2017, 14:16

Kiitos Kristiina!

Nimi: Heli Nuutinen

On tärkeää pitää keskustelua yllä inhimillisyydestä, auttamisesta ja toisen huomioonottamisesta. Meillä jokaisella on samanlainen oikeus elämään tällä maapallolla. Kunpa olisimme rohkeampia ja avoimempia jakamaan sitä hyvää mitä meillä on. Kiitos Kristiina, on ilo olla mukana auttamassa!

20.09.2017, 16:45