fi | sv | eng

Budjettilakiesityksissä useita heikennyksiä pienituloisimpien toimeentuloon

21.11.2017, 09:22

Eduskunnan käsittelyssä on useita lakiesityksiä, jotka heikentäisivät pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa. SOSTE katsoo, että sitä on kohtuutonta vaikeuttaa etenkin nyt, kun taloudessa menee paremmin kuin aikoihin ja työssä olevat hyötyvät palkankorotuksista ja veronalennuksista. SOSTEn lausunnot koskevat esitystä jättää tekemättä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset ja jäädyttää indeksi vuoden 2017 tasolle, asumistuen muutoksia ja työttömyysturvan aktiivimallia.

Pienituloisimpien ihmisten toimeentulo on vaikeutunut jo useamman vuoden ajan monin toimin. Sitä ovat vaikeuttaneet vuosien 2016 ja 2017 sosiaaliturvaetuuksien tason leikkaukset ja useampana vuonna nousseet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Lisäksi muun muassa elintarvikkeet ja asuminen kallistuvat. Pienituloisimpien tulot kuitenkin pienenisivät hallituksen eduskuntakäsittelyssä olevien esitysten vuoksi.

Kun suurempituloisilla menee yhä paremmin ja jo huonoimmassa asemassa oleville esitetään lisää toimeentulon tiukennuksia, yhteiskuntaan ei synny hallitusohjelmassa tavoiteltua luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Heikennykset kasautuvat samoille ihmisille

SOSTE esittää luopumista hallituksen ehdotuksista jättää ensi vuonna tekemättä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset ja jäädyttää indeksi vuoden 2017 tasolle. Kansaneläkeindeksiä käytetään monien etuuksien, kuten työmarkkinatuen ja vähimmäissairaspäivärahan määrittelyssä. SOSTE vastustaa myös asumistukeen esitettyjä muutoksia, jotka vaikeuttaisivat pienituloisimpien toimeentuloa. Sama vaara on myös hallituksen esittämässä työttömyysturvan aktiivimallissa.

Kun ihminen elää päivästä ja jopa vuodesta toiseen toimeentulon rajamailla, eri suunnista tulevat leikkaukset kärjistävät tilannetta. Minimitoimeentulolla elävä ei pysty tekemään suurempia välttämättömiä hankintoja muuten kuin velaksi. Maksuhäiriöisten ihmisten määrä onkin kasvussa. Parempaa taloustilannetta ei ole esimerkiksi eläkkeensaajilla tai pitkäaikaistyöttömillä näköpiirissä. Pieni- ja keskituloisille kohdistetut veronkevennykset eivät paranna perusturvalla elävien toimeentuloa. Asumistuen leikkausesitys kallistaa edelleen asumista eikä esitetyn kansaneläkeindeksin jäädytyksen tuomia menetyksiä ole tarkoitus kompensoida myöhemmin.

Kansaneläkeindeksiä koskevan lakiesityksen yleisperusteluissa tiivistetään osuvasti tärkeät näkökulmat: ”Indeksileikkausten yhteydessä on otettava huomioon erityisesti tehtyjen ratkaisujen kumuloituvat vaikutukset. Indeksien alennusten toistuessa vuosittain eri etuuksissa, myös vaikutukset kumuloituvat ajallisesti. Tällä tavoin muutokset myös kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.”

Yhä useampi joutuu hakemaan toimeentulotukea

Asumistukea koskevassa lakiesityksessä hallitus esittää, että tuen saamiseksi hyväksyttävät enimmäisasumismenot sidotaan elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta. Asunnon osaa vuokraaville halutaan käyttöön muita matalampi enimmäisasumismeno. Se leikkaisi tukea kimppakämpissä, soluasunnoissa ja alle 20 neliön asunnoissa asuvilta. Leikkaus osuisi erityisesti nuoriin ja opiskelijoihin, joilla yhteisasuminen on yleistä. Lisäksi ehdotetaan, että ensi vuonna enimmäisasumismenot jäädytetään tämän vuoden tasolle.

Toimilla halutaan purkaa työnteon kannustinloukkuja ja hillitä vuokrien nousua, mutta molempien tavoitteiden saavuttaminen on epätodennäköistä. Sen sijaan leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten toimeentuloa ja ajavat yhä useampia ihmisiä hakemaan toimeentulotukea kallistuneen asumisen vuoksi.

Asumismenot vaikuttavat keskeisesti pienituloisten toimeentuloon, sillä heillä asumismenojen osuus tuloista on selvästi suurempi kuin muulla väestöllä. Vuokralla asuminen on kallistunut, mutta pienituloisten tulotaso ei juuri ole muuttunut, joten heidän käytettävissä olevat tulonsa ovat pienentyneet. Jo nyt asumistuen taso on erkaantunut vuokrien kehityksestä ja indeksin muutos vahvistaisi tätä kehitystä.

Suurempi aktiivisuus ei onnistu ilman työpaikkoja tai työllisyyspalveluja

Hallituksen esittämä työttömyysturvan aktiivimalli pienentäisi työttömyysetuutta, jos työtön ei osoita riittävästi aktiivisuutta. SOSTE katsoo, että ehdotus heikentäisi työttömän perusturvaa, koska avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla. Niiden määrä vaihtelee alueellisesti ja esitys asettaisi työttömät eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea.

Työttömien perusturvan heikentämisen sijaan pitää investoida työllisyyspalveluihin, etenkin palveluihin, jotka hyödyttävät pitkäaikaistyöttömiä. Palkkatukimäärärahoja on syytä lisätä ja suunnata vaikeimmin työllistyville. Myös osatyökykyisten työllistymistä tukeviin palveluihin tarvitaan lisää resursseja.

Sosiaali- ja terveysjärjestöissä ollaan huolissaan tosiasiassa työkyvyttömien työttömien tilanteesta.

Työkyvyttömyys voi seurata niin lyhytaikaisesta sairastumisesta kuin pitkäaikaissairauksista. Aktiivimalliesitykseen pitääkin saada kirjaus, että työttömän terveydentila ja työ- ja toimintakyky ovat päteviä syitä olla alentamatta tukea.

Sosiaaliturvajärjestelmä kehittyy väärään suuntaan

Sen lisäksi, että nyt käsittelyssä olevat lakiesitykset vaikeuttaisivat entisestään perusturvan varassa elävien ihmisten toimeentuloa, ne ohjaisivat sosiaaliturvajärjestelmää väärään suuntaan: yhä enemmän ihmisiä joutuisi ensisijaisilta syyperusteisilta etuuksilta toimeentulotuen varaan. Tämä on monesta syystä huono ratkaisu.

Toimeentulotuelta on heikompien kannustimien vuoksi vaikeampi työllistyä, mikä heikentää työvoiman tarjontaa. Pakko hakea perustoimeentulo useammasta lähteestä, esimerkiksi työmarkkinatuen ja asumistuen lisäksi vielä perus- ja harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta, on hakijalle raskasta ja tuo mukanaan myös raskaampaa byrokratiaa.

Perusturvaa pitäisi parantaa eikä heikentää

Suomen perusturvan taso on herättänyt huomiota kansainvälisesti: Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi 2015 Suomelle huomautuksen riittämättömästä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasosta. Vuonna 2017 komitea totesi, ettei työmarkkinatuen taso ole riittävä. Huomautuksista huolimatta Suomen perusturvaetuudet ovat kehittyneet pääosin aivan toiseen suuntaan. Tämä todetaan myös kansaneläkeindeksiä koskevassa lakiesityksessä, joka veisi edelleen perusturvaa niukempaan suuntaan.

Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Lakiesitykset toimivat myös tätä tavoitetta vastaan.

Lisätietoja lausunnoista antaa erityisasiantuntija Anna Järvinen anna.jarvinen(at)soste.fi, puhelin 050 586 5677. Lue lisää:

Erja Saarinen

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: