fi | sv | eng

Edellisestä lamasta otettava opiksi

16.03.2016, 09:50

Merja Mäkisalo-Ropponen, Kansanedustaja (sd), Eduskunnan terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän pj. 

Naistenpäivänä 8.3 järjestettiin seminaari "Miten kannatella lapset laman yli?". Seminaarin alustajilla oli syvä huoli siitä, olemmeko tekemässä samoja virheitä kuin 1990-luvun laman aikana. Silloin tehdyt säästöt aiheuttivat paljon inhimillistä kärsimystä lapsille ja lapsiperheille, mutta samalla ne aiheuttivat vuosiksi ja vuosikymmeniksi lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana lapsuuttaan eläneistä nuorista jopa 50 - 60 prosenttia kärsi jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta.

Monissa tutkimuksissa on selkeästi näytetty, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriytyy voimakkaasti muun muassa vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan. Julkisen talouden sopeutustoimet vaikuttavat lasten ja nuorten arkeen. Sopeutuksia on tehty paljon lasten ja nuorten palveluihin sekä lapsiperheiden sosiaaliturvaan. Lapsiperheköyhyys onkin kääntynyt nousuun ja tällä hetkellä joka kymmenes lapsi asuu köyhässä perheessä.

Köyhyys koskee yhä useammin myös perheitä, joissa vanhemmat ovat töissä. Työmarkkinoiden sirpaleisuus, pätkätyöt, lyhyet työsuhteet, työn ja työttömyyden vuorottelu sekä matalapalkkaisuus aiheuttavat etenevässä määrin ahdinkoa lapsiperheissä. Erityisen tukalassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet.

Seminaari järjestettiin yhdessä Eduskunnan Terveyden ja Hyvinvoinnin edistämisen ryhmän, Köyhyysryhmän, Lapsen puolesta ryhmän, SOSTEn sekä tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (Tutkas) kanssa. Seminaarin asiantuntijoina olivat tutkimuspäällikkö Minna Salmi ja erikoistutkija Tiina Ristikari THL:stä, kansalaistoimikunnan päällikkö Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapset ry:stä, johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojelu Liitosta sekä professori Maritta Törrönen, Helsingin yliopistosta.

Perheen taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä lasten ja nuorten pahoinvointiin

Köyhyys satuttaa lasta monella tavalla. Perheen varattomuus kaventaa myös lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. 80 prosenttia köyhien perheiden lapsista kokee mahdollisuutensa osallistua harrastuksiin rajoittuneeksi ja lähes 40 prosenttia kertoo jääneensä pois koulun järjestämiltä luokkaretkiltä. Pelastakaa Lapset ry:n selvitysten mukaan köyhien perheiden lapset kokevat tulevansa usein kiusatuiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Köyhyys vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin ja kehitykseen sekä aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti terveyteen. Köyhien kotitalouksien nuorilla on uusimman nuorisobarometrin mukaan huomattavasti enemmän yksinäisyyden kokemuksia. Joka kuudes nuori on rahapulan takia tapaamatta ystäviään. Perheen toimeentulon huolet kuormittavat vanhempia ja saattavat johtaa masennukseen ja uupumiseen, jolloin lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaaminen voi olla puutteellista. Onkin huomattu, että taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset ottavat kantaakseen perheen taloushuolia. Tällainen murehtiminen ei kuuluisi lasten ja nuorten elämään.

Pitkittyessään köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä. Tästä meillä on valitettavasti esimerkkejä 1990 – luvun lamasta. Kotitausta määrittelee yhä enemmän myös koulutuspolkua ja oppimistulosten eriytymistä, vaikka keskeinen koulutuspoliittinen tavoitteemme on, etteivät perheiden erilaiset mahdollisuudet saa asettaa lapsia eriarvoiseen asemaan.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat

YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsella on oikeus hänen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Viimeisimmässä suosituksessa Suomelle YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä ja takaamaan kaikille lapsille oikeus riittävään elintasoon. Myös Euroopan komissio on antanut jäsenmailleen suosituksen ”investoida lapsiin ja murtaa huono-osaisuuden kierre” lapsiperheköyhyyden ja lasten sosiaalisen syrjäytymisen estämiseksi.

Poliittisilla päättäjillä on nyt tarkan harkinnan paikka. Hallituksen tulisikin tehdä kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi, jossa katsottaisiin kaikkien lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvien leikkausten kokonaisvaikutukset. Jos välitämme seuraavasta sukupolvesta, juuri nyt on väliarvioinnin paikka.

Lue lisää