fi | sv | eng

Elinvoimaa alhaalta ylöspäin

15.10.2018, 10:13

Ihmisten yhteisöllinen kehittämistahto synnyttää alueellista elinvoimaa. Kylä- ja kaupunginosatoiminta, ravintola- ja siivouspäivien kaltaiset teematapahtumat sekä vapaaehtoinen yhdistystoiminta ja yrittäminen vankistavat lähiyhteisöllisyyttä. Tänä päivänä erityisesti yritykset ovat alueillaan johtavia elinvoiman rakentajia.

Lähiyhteisöllisyyden myötä syntyy jatkuvasti paikallisia elinvoimapesäkkeitä eri puolille maata. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa paljon julkisuutta saanut Salon Perniöön syntynyt Matildan kyläyhteisö sekä uudelleen eloon herännyt Fiskarsin vanha ruukkialue. Nuo yhteisöt elävät ja kehittyvät ympärivuotisesti ja niissä yhdistyy monia elinvoimaisuutta edistäviä tekijöitä: yhteisöllisyyttä, luovuutta, pienyrittäjyyttä, virkistystä ja kulttuuria sekä kotimaanmatkailua.

Ravintolapäiviä ja palveluja tarjoavia yhteisöjä ei ole pantu alulle valtiovallan mahtikäskyillä. Ne ovat seurausta ihmisten keskinäisestä luovuudesta ja yrittäjähenkisyydestä.

Ihmisten keskinäinen aktiivisuus luo tarvetta raivata uutta suuntaa suomalaiseen aluepolitiikkaan. Aluepolitiikka on yhä selkeämmin aktiivisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintaa. Valtion, maakuntien ja kuntien tehtävä on aiempaa vahvemmin tukea tätä kehitystä kaikilla käytössä olevillaan välineillä. Kun ennen suunta määrättiin ylhäältä alaspäin, niin nyt suunta on päinvastainen.

Väitän, että vanhakantaisesti ymmärretyn aluepolitiikan tie on tullut päätökseen. Valtion ja julkisen vallan rooli on yhä enemmän toimia menestyksen mahdollistajana. Valtiovalta ei voittajia valitse. Se tarkoittaa myös sitä, että emme ennalta määrää häviäjiä, vaan kasvun mahdollisuudet kuuluvat yhtä lailla kaikille.

Tulevat maakunnat tarjoavat historiallisen mahdollisuuden keskittyä elinvoiman kehittämiseen kullakin alueella. Myös kunnille vapautuu energiaa elinvoimaisuutensa edistämiseen, kun vetovastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy leveimmille hartioille. Jo nyt kannattaa tehdä muistilistaa asioista, mitä kuntasi tulisi tehdä lähiyhteisösi tai yrityksesi mahdollisuuksien parantamiseksi.

Maakuntauudistuksen myötä syntyvät kasvupalvelut puolestaan tarjoavat alueille tilaisuuden keskittyä työllisyyden edistämiseen ja kunkin alueen elinvoima- ja elinkeinotekijöiden aiempaa parempaan huomioimiseen. Kukin maakunta linjaa itse, mihin keskitytään. Noiden, esimerkiksi nuorten työllistymistä koskevien linjausten laatu määrittää alueesi tulevaisuudennäkymät. Työllisyyden edistämisessä tarvitaan myös kolmannen sektorin toimijoiden kokemusta ja asiantuntemusta. Väitän, että erilaisilla yhteisöillä tulee olemaan maakunnissa nivelrooli.

Kehotan jo nyt katselemaan ympärille ja pohtimaan, ketkä olisivat hyviä maakuntapäättäjiä lähiyhteisössäsi. Maakuntavaltuutetut tulevat olemaan paljon vartijoita, mutta ennen kaikkea he ovat yhteisösi elinvoimaisuuden parhaita asiamiehiä. Kannustan pitämään huolta siitä, että tulevissa maakuntavaltuustoissa istuu visionäärejä ja asiantuntijoita kaikilta aloilta.

Meillä riittää haasteita, mutta vielä enemmän mahdollisuuksia. Molempiin pitää tarttua tekemällä. Otetaan mallia ruohonjuuritason idearikkaudesta ja pistetään toimeksi. Elinvoimaa luodaan vain yhdessä.

Mika Lintilä
elinkeinoministeri, KESK

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: