fi | sv | eng

Eriarvoisuus hallituksen strategian ytimeen

19.01.2015, 09:52

VAALIT 2015

Vertti Kiukas, pääsihteeri, SOSTE

Viime aikoina on yksimielisesti vannottu lyhyen, strategisen hallitusohjelman nimiin. Näin oli neljä vuotta sittenkin, mutta toisin kävi. On muoto mikä hyvänsä, sisältö ratkaisee. Tulevan hallituskauden keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi tulee asettaa eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen. Pysäyttäminen on mahdollista, jos strategiset tavoitteet otetaan aidosti politiikkaa ohjaamaan.

Suurella osalla suomalaisista menee paremmin kuin koskaan, erityisesti sillä enemmistöllä, joka on säilyttänyt työpaikkansa. Hyvinvointi kuitenkin polarisoituu: köyhyysrajan alapuolella elää12 % suomalaisista, kun vuonna 1995 osuus oli vain 7 %. Prosentti voi vaikuttaa pieneltä, mutta hyvinvointivaltioksi itsensä lukevalle kansakunnalle se on liikaa.

Prosentin takana on 700 000 ihmistä. Joka kymmenes suomalainen ansaitsee alle 1100 euroa kuussa. Sillä on vaikea tulla toimeen. Viimeiset 20 vuotta tulonsiirtojen taso on kasvanut hitaammin kuin yhteiskunnan muu tulokehitys – köyhimmät ovat jääneet jälkeen. Enää ei juuri kuulekaan puhetta sosiaaliturvan passivoivasta luonteesta. Keppilinjasta ovat maksaneet kovimman hinnan he, jotka eivät kykene työhön.

Korkea-asteen koulutuksen saaneet miehet elävät keskimäärin 11 vuotta ja naiset 8 vuotta pidempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Jos koko väestön hyvinvointi olisi yhtä hyvä kuin korkeasti koulutetuilla, diabetesta sairastavien 30 – 74 -vuotiaidenmäärä vähenisi 42 % eli melkein 90 000 henkilöllä.

Työkyvyttömyys katoaisi osittain tai täysin 45 % eli yli 280 000 henkilöllä. Kun työvoimaa halutaan kasvattaa, tästä joukosta on hyvä aloittaa. On hienoa, että osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllistäminen on noussut viime aikoina vahvemmin poliittiseen keskusteluun, tekoja tarvitaan lisää. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tulevan hallituksen strategiaan tulee kuulua selkeä ohjelma vähentää riippuvuutta toimeentulotuesta. Sen varassa elävien on kaikkein vaikein työllistyä.

Epätasa-arvo vaikuttaa negatiivisesti myös talouskasvun mahdollisuuksiin. OECD:n tuoreen arvion mukaan tuloerojen kasvu syö talouskasvua. Suomessa talouskasvu voisi järjestön mukaan olla viidenneksen korkeampi jos tuloerot eivät olisi kasvaneet. Meillä on perinteisesti kuunneltu tarkalla korvalla kansainvälisten laitosten suosituksia – toivottavasti nyt myös lisääntyvää tasa-arvoa vaativa viesti otetaan vakavasti.

"Epätasa-arvo vaikuttaa negatiivisesti myös talouskasvun mahdollisuuksiin."

Keskeisimmin tasa-arvoa lisää universaalista, kaikista huolta pitävästä sosiaaliturva- palvelujärjestelmästä huolehtiminen. Osa elinkeinoelämää vaatii hyvinvointivaltion romuttamista, jotta verot saadaan alas ja talous kasvuun. Sellaista Suomea harva haluaa, jossa vain eliitti voi hyvin. Hyvinvointivaltio on investointi. Se synnyttää neuvolan, päivähoidon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta tervettä, osaavaa työvoimaa, joka on edellytys taloudelliselle kasvulle. Hyvinvointi ja talouden kasvu ovat toistensa edellytyksiä.

SOSTEblogin Vaalit 2015 -kirjoitussarjassa hyvivoinnista on keskustelemassa sotejärjestöjen johtajat ja kärkipoliitikot.

Lue lisää

SOSTEn hallitusohjelmatavoitteet

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

Koulut

Nimi:

Voisiko peruskoulutuksessa opettaa enemmän terveitä elämäntapoja ja vastaavasti voisi vähentää monia muita asioita. Elämäntavathan ovat suurin elinikään vaikuttava tekijä.

21.01.2015, 10:45

Hurlumhei

Nimi:

Kirjoittaja ei ymmärrä kansantaloudesta mitään. Korkeat verot ovat johtaneet korkeaan velkaantumiseen ja näin ei voi jatkaa.

21.01.2015, 13:24

Vastuullista taloudenpitoa

Nimi:


Yksi merkittävä syy nykyiseen suureen alijäämään ja sen synnyttämään velkaantumiseen on viime vuosikymmenen lopun veronalennuspolitiikka, joka ei kuitenkaan synnyttänyt talouskasvua.

Vertti Kiukas

21.01.2015, 15:26

Syy vai seuraus?

Nimi:

Tulotaso ja terveyserot korreloivat. Hyvä. Väittäisin, että heikko tulotaso sekä tupakointi, viina ja huonot ruokailutottumukset korreloivat myös.

Voisiko huono tulotaso johtua huonoista elämäntavoista? Yleensä: tupakoiva=huonokuntoinen, krapulainen=puolitehoinen ja ylipainoinen=hidas ja hengästyvä. Tällä paketilla tienaa aina vähemmän missä tehtävässä tahansa, koska tehot ovat heikommat, saikkua tulee enemmän ja tehokasta työaikaa palaa tupakkakopissa.

Joten raksalla yt osuu ensimmäisenä, ja yrityksessä ei pääse edes alempaan keskijohtoon huonolla teholla ja epämiellyttävällä habituksella.

Jos näin, kysymys kuuluu, millä alaluokka saadaan elämään terveemmin. Ja se, miten keski/yläluokalla menee ei ole ollenkaan relevanttia.

21.01.2015, 21:06

Ohi mennään ja kaukaa

Nimi:

Hyvinvointi- ja tuloeroja lisäävät liitot kun eivät päästä kansalaisia töihin. Liian korkeat sosiaalituet rohkaisevat työttömyyteen, syrjäytymiseen ja huonoihin elämäntapoihin. Korkea verotus puolestaan luo työttömyyttä kun yrityksien ei ole kannattavaa palkata uutta työvoimaa tai nostaa nykyisten palkkoja. Ongelmat ovat mainitsemissasi asioissa mutta ratkaisut ovat päinvastaisia kuin mitä ehdotat.

21.01.2015, 22:46

Köyhyys vai järjen köyhyys

Nimi:

Niukka tulotaso ei pakota tupakoimaan, syömään mitäsattuu ja lihomaan eikä pakota juomaan viinaa. Työikäisten tärkein kuolemansyy on alkoholi. Kun vanhemmuus ja siihen kuuluva jälkeläisten opettaminen on suurelta osalta väestöä hukassa, etsitään ulkopuolisia syitä sairastavuus- ja kuolleisuuseroihin. Omat vanhempani olivat taatusti köyhimmässä viidenneksessä. Ottivat niitä töitä mitä löytyi ja vaihtoivat paikkakuntaa työn perässä. Ei poltettu eikä juotu ja säästettiin joka markka. - ja kas: hyvässä kunnossa ovat vielä vanhuksinakin

24.01.2015, 09:36