fi | sv | eng

Hallituksen budjettiesitys ajaa tuhansia köyhyysrajan alle

06.09.2016, 15:38

Hallituksen budjettiesityksen leikkaukset koskettavat kaikkia kotitalouksia, mutta erityisen ahtaalle joutuvat pienituloiset, mikä kasvattaa väestön tuloeroja. Budjettiesitys siirtää 5 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolelle, kun tulorajana pidetään 60 prosenttia mediaanituloista ja samalla suuri joukko ihmisiä tipahtaa köyhyysrajalle.

Indeksileikkauksia ja tukien myöntämisperusteiden heikennyksiä

Lähes kaikkia sosiaaliturvaetuuksia leikataan jo toista vuotta peräkkäin: tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia ja ensi vuonna peräti 0,85 prosenttia. Ensi vuoden leikkauksilla odotetaan säästettävän vuositasolla noin 70 miljoonaa euroa ja ne kohdistuvat lähes 30:een eri etuuteen kuten työttömyysturvaetuuksiin, kansaneläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja asumistukiin. Eikä säästötoimenpiteet edes jää tähän: vuosina 2018–2019 etuuksiin ei tehdä normaaleja indeksikorotuksia, mikä edelleen painaa hiljalleen etuuksien ostovoimaan alas.

Lisäksi hallitus heikentää syyperusteisten tukien myöntämisperusteita. Säästöjä haetaan muun muassa työttömyysetuuksista, sairauspäivärahasta, opintotuesta, yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajien asumistuesta.

Suomella jo ennestään huomautus sosiaaliturvan riittämättömyydestä

Perusturvan varassa elävillä nykyinen tulotaso ei kata kohtuulliseksi katsottua minimikulutusta ja tilanne heikentyy vuosi vuodelta. Ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset laskevat etuuksien ostovoimaa noin kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan etuuksien ostovoima pienenee noin kuusi prosenttia vuosina 2015–2019, jos indeksijäädytykset toteutetaan talousarvion ehdotuksen mukaisesti. Täytyy huomioida, että Suomi sai jo viime vuonna Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta huomautuksen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason riittämättömyydestä.

Vuonna 2015 työttömän peruspäiväraha oli 705 euroa ja leikkausten jälkeen vuonna 2019 se olisi 696 euroa, mutta vuoden 2015 hintatasolla sen reaalinen taso olisi vain noin 664 euroa. Leikkausten vaikutus voi olla suurempi, jos hinnat nousevat ennusteita enemmän. Kehitys on samansuuntainen lähes kaikissa etuuksissa.

Päivähoitomaksut ja toimeentulotuki säästyvät leikkauksilta

Myönteisenä eleenä hallitus päätti peruuttaa päivähoitomaksujen korotuksen ja jopa keventää päivähoitomaksuja pienituloisilla 2–3 hengen perheillä. Perumisen perusteena oli pelko kannustinloukuista. Päätös parantaa näiden kotitalouksien taloudellista tilannetta ja edellytyksiä ottaa työtä vastaan.

Myös toimeentulotuen jättäminen leikkausten ulkopuolelle on hyvä ratkaisu, koska se antaa edes pienen toimeentulon turvan muiden etuuksien huvetessa.

Etuusleikkausten säästöt toimeentulotuen menoiksi

Syyperusteisten etuuksien leikkaukset johtavat siihen, että yhä useampi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi etuudeksi eikä sitä saa automaattisesti: sitä pitää erikseen hakea, mihin kaikille ei ole halua tai kykyä. Monelle toimeentulotuki muodostuu pitkäaikaiseksi tukimuodoksi, millaiseksi se ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu.

Etuusleikkauksista syntyvät säästöt siirtyvät suurelta osin toimeentulotuen menoiksi ja toimivat kuin hölmöläisten peiton jatkaminen.

Toimeentulotuen käyttäjien määrä on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien noin 10 000 henkilön vuosivauhtia ja tehdyt ja suunnitellut säästöratkaisut kasvattavat tätä joukkoa. Seurauksena toimeentulotukimenot kasvavat ja kannustinloukut pahentuvat. Lisäksi maksuhäiriömerkintöjen ja velkaongelmien riski lisääntyy.

Anne Perälahti
erityisasiantuntija