fi | sv | eng

Henkilökohtaisella budjetoinnilla omaehtoista elämää

23.03.2016, 09:40

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen on muutoksessa. Tavoittelemme yhtä aikaa merkittävää muutosta niin palvelujen rakenteisiin ja rahoitukseen kuin asiakkaan asemaan vaikuttavia palvelulainsäädännön uudistuksia.

Sipilän hallitus pitää tärkeänä, että asiakkaiden ääntä ja kokemusta edustavat järjestöt, muun muassa vammaisjärjestöt ja niitä lähellä olevat palvelutuottajat ovat mukana meneillään olevissa isoissa uudistuksissa.

Hallituspuolueet ovat linjanneet, että sote-uudistuksessa palvelut tuotetaanmonituottajamallilla. Usein keskustelu rajautuu vain julkisen ja yksityisen tuottajan välille,vaikka todellisuudessa järjestöt tuottavat merkittävän osan sosiaalipalveluista, muun muassaiäkkäiden ja vammaisten osalta. Näemme, että järjestöillä on keskeinen rooli palveluiden tuottajana myös jatkossa.

Jotta todellinen, toiminnallinen muutos palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessasaadaan aikaan, on vahvistettava uusia, asiakkaan tarpeisiin perustuvia ja aidon osallistumisen turvaavia tapoja tuottaa palvelut. Yhdensuuntaista tämän tavoitteen kanssa on se, että hankintalain kokonaisuudistuksen lakiehdotus sisältää omat säännöksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoille sekä muille erityisille palveluhankinnoille.

Hallituksen selkeänä tavoitteena on henkilökohtaisen budjetoinnin mallin tuominen yhdeksi asiakkaan valinnanvapautta vahvistavaksi ja toteuttavaksi palvelujen toteuttamistavaksi. Malli voisi olla valinnanvapautta koskevan lainsäädännön keskeinen osa. Ennen laajempaa käyttöönottoa hallitus voi edistää henkilökohtaista budjetointia alueellisten kokeilujen kautta. Henkilökohtainen budjetointi on tärkeä väline sen varmistamisessa, että jatkossa hankintalain kaavamainen soveltaminen ei ole automaattinen ja ainut toteuttamistapa haavoittuvien ryhmien palveluissa.

Annika Saarikko

Arja Juvonen

Anne-Mari Virolainen

Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen tuen tarpeidensa ja niiden kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti.Yksinkertaisimmillaan henkilökohtainen budjetti tekee sekä asiakkaalle että työntekijälle näkyväksi sen taloudellisen resurssin, joka henkilön palvelujen järjestämiseen käytetään. Samalla on kuitenkin varmistettava riittävä tuki budjetin käytössä esimerkiksi vammaiselle henkilölle. Selkein soveltamisala tälle lienee esimerkiksi vammaisten tai ikäihmisten asumispalvelut sekä omaishoitoa tukevat palvelut. Pidämme kuitenkin mahdollisena, että henkilökohtaista budjetointia laajennettaisiin myös osaksi lasten ja perheiden palvelujen toteuttamista.

Henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu Suomessa useissa kunnissa ja asiaa on työstetty järjestökentällä. Kansainväliset kokemukset siitä ovat myös rohkaisevia. Saatujen kokemusten valossa näemme, että henkilökohtaisella budjetoinnilla olisi mahdollista varmistaa se, että palvelut vastaavat asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja niiden toteutus on kustannustehokasta sekä ennen muuta vaikuttavaa. Tämä ei nykyisin aina ole varmaa. Kankeat ja toimimattomat käytännöt sekä hankintalain hyödyntämättömät mahdollisuudet voivat estää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön vahvasti sisältyvän asiakaskeskeisyyden lähtökohdan toteutumisen käytännössä.

Mallin keskeisimmät periaatteet liittyvät itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, valinnanvapauteen ja osallisuuden vahvistamiseen. Asiakas määrittelee itse tarpeensa ja sen, miten niihin haluaa vastattavan. Parhaimmillaan muutos hankintalain kankeasta soveltamisesta kohti henkilökohtaista budjetointia tukee ihmisen omaehtoista elämää paremmin.

Annika Saarikko, Kansanedustaja, varapuheenjohtaja, Keskusta

Arja Juvonen, Kansanedustaja, Perussuomalaiset

Anne-Mari Virolainen, Kansanedustaja, varapuheenjohtaja, Kokoomus

Blogikirjoitus on osa SOSTEn sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta käsittelevää blogisarjaa. Kirjoitusarjassa asiantuntijat tarkastelevat uudistusta eri näkökulmista.

Sarjassa aiemmin ilmestynyt

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: