fi | sv | eng

Huhtikuussa luvassa arvioita toimeentulotuen Kela-siirron onnistumisesta

07.02.2017, 08:41

Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden alusta kunnista Kelan maksettavaksi. Mediassa on tuotu esiin siirron asiakkaille aiheuttamia ongelmia. SOSTEn Sosiaalibarometri selvittää kevään aikana tuoreeltaan siirron onnistumista. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa huhtikuun lopulla.

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön tai perheen toimeentulon turvaava tulonsiirto, jonka tavoitteena on taata ihmisarvoisen elämisen kannalta välttämätön toimeentulo. Perustoimeentulotuen Kela- siirrosta on laadittu suunnitelmia jo 1980- luvun loppupuoliskolla, ja se toteutettiin tämän vuoden alusta. Uudistuksen tavoitteena on lisätä perustoimeentulotukea hakevien kansalaisten yhdenvertaisuutta sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti.

Kela tiedotti helmikuun alussa, että kahdessa kuukaudessa Kelaan on tullut 192 000 toimeentulotukihakemusta. Tammikuun tukea pystyi hakemaan Kelasta jo joulukuussa 2016.

Noin 75 prosenttia hakemuksista on ratkaistu myönteisesti. Liian suuret tulot ovat syy valtaosaan kielteisistä päätöksistä. Toiseksi yleisin syy on se, ettei tarvittavia lisäselvityksiä tai liitteitä ole toimitettu määräajassa. Osa kielteisistä päätöksistä muuttuu myönteisiksi, kun asiakas toimittaa jälkikäteen esimerkiksi sähkölaskun.

Kriisitilanteissa auttaminen vaikeutunut

Sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät ry on havainnut uudessa toimeentulotukilaissa juridisen pulman: yhdistys on ilmaissut huolensa siitä, että uuden lain mukaan perustoimeentulotuki tulee olla käsiteltynä, ennen kuin asiakkaat voivat hakea täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta.

Sosiaalityön arjessa tämä tarkoittaa sitä, että akuutit kriisitilanteet voidaan ratkaista täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella vasta, kun asiakas on hakenut perustoimeentulotukea Kelasta. STM:n ohjeen mukaan sosiaalitoimessa voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi, jos Kelan toimipisteet ovat kiinni. Lain kirjoittaminen nykyiseen muotoon ja ministeriön ohje aiheuttavat tilanteita, joissa sosiaalialan ammattilaiset eivät enää voi auttaa ja tukea asiakkaitaan sosiaalityön ammatillisen harkinnan perusteella.

Sosiaalityöntekijöillä eniten huolta etukäteen

Vuoden 2016 Sosiaalibarometrissa arvioitiin ennalta Kela-siirron sujumista. Vastaajina olivat kuntien ja kuntayhtymien sote-johtajat, Kelan tulosyksiköiden ryhmäpäälliköt ja tätä korkeammat substanssijohtajat, ja uutena kohderyhmänä sosiaalityöntekijät.

Kaikkien vastaajaryhmien selvä enemmistö piti siirtoa oikeana ratkaisuna. Kriittisimmin siihen suhtautuivat kuntien sosiaalityöntekijät, mutta heistäkin siirtoa kannatti yli 70 prosenttia.

Sosiaalityöntekijät arvioivat Kelan vastaajia useammin, ettei uudistus saavuta tavoitteitaan, kuten sitä, että toimeentulotukipäätösten käsittely nopeutuisi. Huolta oli jo tuolloin kiireellisten päätösten tekemisestä. Sosiaalityöntekijät pelkäsivät myös, että henkilökohtainen palvelu, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi heikkenevät.

Tämän vuoden Sosiaalibarometrissa seurataan sosiaalityöntekijöiden ja Kela- johtajien arvioita Kela-siirtouudistuksen sujumisesta. Uutena vastaajaryhmänä ovat lisäksi Kelan etuuskäsittelijät ja asiakaspalvelun työntekijät. Jos olet sosiaalityöntekijä, mutta et ole saanut kyselylomaketta, lähetä viesti osoitteeseen ari-matti.naatanen(at)soste.fi lomakkeen vastaanottamista varten. Jos olet vastaanottanut lomakkeen, mutta et vielä vastannut, vastausaikaa on 28.2. saakka.

Erja Saarinen