fi | sv | eng

Hur mår de finlandssvenska förbunden?

11.04.2017, 12:38

Hur mår de finlandssvenska förbunden och centralorganisationerna? Den frågan får man svar på i Svenska studieförbundets nyutgivna Förbundsbarometer 2017.

Svenska studieförbundet har gjort en omfattande kartläggning av sina 58 medlemsorganisationer genom att verksamhetsledaren Mari Pennanen gjort en besöksrunda till alla medlemsorganisationer. I Förbundsbarometern presenteras de gemensamma trender och teman som kommit upp under besöksrundan.

Starka och livskraftiga

Det som först och främst kommit fram är att de finlandssvenska förbunden är väldigt olika och därmed på många sätt inte jämförbara. Men det som är gemensamt är att de finlandssvenska förbunden mår bra samt är starka och livskraftiga.

Förbundsbarometern berättar att förbunden är aktiva, nytänkande och hänger med i tiden. Förbunden har en viktig roll och en aspekt som kommer upp i barometern är att flera av förbunden har sagt att ”vi är de enda som gör detta på svenska i Finland”. Detta innebär att om förbunden slutar med en viss verksamhet så är det en del av Svenskfinland som inte finns längre. 

Hellre tillhörighet och delaktighet än medlemskap

Förbunden kämpar med flera trender. Det finns svårigheter med att få deltagare till evenemang, medlemsantalet sjunker och medborgarna vill hellre ha tillhörighet och delaktighet än medlemskap. Trenden är att medborgarna vill vara med i punktinsatser istället för att ha ett långvarigt engagemang.

Intresset för frågorna har inte ändrat, men sättet att engagera sig har ändrat. Det finns också svårigheter med att hitta förtroendevalda och det framkommer i barometern att de anställda i förbunden brinner för sitt jobb men inte alltid har så lätt att samarbeta med de förtroendevalda.

Den största gemensamma utmaningen är ekonomin. Det har förekommit nedskärningar i bidragen och de flesta förbund vill bredda sin finansieringsbas. Många av förbunden är intresserade av sponsor- och företagssamarbeten.

Att omvandla betydelsen av förbundens verksamhet i siffror är svårt.  Men förbunden ser en direkt betydelse av verksamheten och förbunden gör en stor skillnad och bra resultat med små medel.

Nuoret eivät saa kicksejä kokouksista

Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju etsi barometrin julkistamistilaisuuden kommenttipuheenvuorossaan ratkaisuja järjestöjen huolenaiheisiin. Hän on Sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteeri.

Harju korosti, että nopeasti ja paljon muuttuvassa maailmassa ei kannata juuttua järjestöjen vanhoihin toimintatapoihin. Aika on ihmisten niukin voimavara. Siitä kilpailevia houkutuksia tuottavat suuret maailmanlaajuiset viihdeyritykset ja internetjätit. Niiden tarjonnan rinnalla kokouksissa istuminen ja papereiden hiominen eivät anna ainakaan nuorille kicksejä.

Esimerkiksi strategian muotoiluun hienoksi paperiksi useille vuosille ei kannata laittaa panoksia vaan se on jatkuva prosessi arjen toiminnassa. Harju korosti, että kaiken pituista, lyhyttä ja kertaluonteistakin ajan antamista järjestötoimintaan tulee arvostaa.

Jäsenmäärästä ei kannata huolehtia

Aaro Harju kehotti miettimään vakavasti toiminnan ja tekemisen mielekkyyttä. Työntekijöiden ja vapaaehtoisten uupumisen välttämiseksi pitää pohtia toiminnan määrää ja itselle asetettuja vaatimuksia: ei kannata ahnehtia tehtäviä vaan ottaa vain sen verran, kuin jaksaa tehdä kunnolla.

Monet järjestöt ovat huolissaan jäsenmääristään. Harju kyseenalaisti tämän huolen. Yleensä jäsenistä on aktiivisia noin 10 prosenttia. Mihin niitä loppuja 90 prosenttia tarvitaan, kun jäsenmaksutkin ovat yleensä pieniä, hän kysyi.

Harju jakoi huolen vastuunkantajien, luottamushenkilöiden löytymisestä. Kun suuret ikäluokat lopettavat järjestötehtävissä, luottamushenkilöiksi haluaviin tulee valtava pudotus. Tuolloin kannattaa keskittyä toimintaan, eikä muodollisuuksiin. On mahdollista, että hallintoa hoitaa yksi yhdistys ja sen alaisuudessa toimii useita klubeja. Näin luottamushenkilöitä tarvitaan vähemmän.

Harjusta on hämmentävää, että yhdistystoimintaa on ollut 150 vuotta ja edelleen se on pitkälti samanlaista kuin alkuaikoinaan. Nyt on aika keskittyä muuhun kuin kokousmuodollisuuksiin. Täytyykö vuosikokous pitää joka kerta samalla tavalla?

Harju kannusti sääntövallankumoukseen: sääntöjä kannattaisi päivittää, ettei niiden vuoksi juututa vanhoihin toimintatapoihin.

Brändityötä ja toimintaympäristön analyyseja

Harju oli huolissaan siitä, miten vähän järjestöt laittavat voimia brändinsä kehittämiseen. Brändin merkitys kasvaa koko ajan ja sen luomisessa olisi välttämätöntä käyttää ammattilaisia apuna, mutta tätä järjestöt eivät tee.

Förbundsbarometer 2017 julkistettiin 5. huhtikuuta. Tilaisuudessa oli esillä suomenruotsalaisten järjestöjen rolluppeja.

Tärkeää on myös löytää ymmärrettävät, tavalliset sanat kertomaan siitä, mitä järjestöt tekevät. Konsulttikielellä ei luoda myönteistä julkikuvaa.

Harju odottaa järjestöiltä enemmän toimintaympäristön analyysia. Sitä pitäisi tehdä monipuolisesti, koska esimerkiksi eri ikäisten ihmisten analyysi on erilainen ja hallituksen analyysi toisenlainen kuin työntekijöiden.

Myös yritysrahoitus ja digitalisaatio ovat järjestöillä heikosti hallussa. Molempiin on tärkeä panostaa: Monipuolisempaan rahoitukseen, koska valtion ja kuntien rahoitus supistuu ja digitalisaatioon, kun luodaan uusia mielekkäitä tapoja osallistua.

Maria Helsing-Johansson
specialsakkunnig svenskspråkig verksamhet, SOSTE

Erja Saarinen
viestinnän asiantuntija, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: