fi | sv | eng

Hyvinvointitalouden tehtäviä

19.11.2014, 10:25

Päivi Rouvinen-Wilenius, erityisasiantuntija

Hyvinvointitaloudelle ehdotetaan Hyvinvointitalous –julkaisun artikkeleissa useita tehtäviä. Näitä ovat muun muassa hyvän elämän ja henkisten päämäärien korostaminen, tutkimus ja asiantuntija tietoon pohjautuva talouspolitiikka sekä tulevaisuuteen suuntautuva lähestymistapa.

Mitä on hyvä elämä?

Hyvinvointitalouteen sisältyy useiden kirjoittajien mukaan toive siitä, että henkisyyttä ja hyvän elämän kokemuksellisuutta tuodaan vahvemmin esille. Hyvän elämän käsitteen juuret voidaan paikantaa Aristoteleeseen. Useiden kirjoittajien artikkeleissa yllättäen korostuvat ihmisten henkiset päämäärät vahvasti. Hyvään elämään tarjoavat tarttumapintoja muun muassa Jouko Kajanoja nostaessaan esille sosiaalisen pääoman hyvän kehän ja toisaalta Mirjam Kalland koherenssin ja resilienssin tunteen. Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen nostavat esiin Himasen sinisessä kirjassaan esille nostaman empatian käsitteen. Tuula Helne korostaa vahvasti ekologisen kestävyyden ensisijaisuutta hyvän elämän mahdollistajana.

Artikkeleiden kirjoittajilla on näkemys siitä, mitä he tarkoittavat hyvällä elämällä. Lähes kaikkia kirjoittajia yhdistää näkemys hyvästä elämästä elämän hallintaan, ympäristön ehdoilla tehtyihin valintoihin, ja henkiseen hyvinvointiin läheisesti liittyvänä käsitteenä. Hyvä elämä ei tarkoita materiaalista yltäkylläisyyttä vaan ennen kaikkea siinä korostuu henkiset arvot, sosiaalinen pääoma ja luottamus. Ekologinen kestävyys luo reunaehdot sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle.

Hyvinvointitalous: kriitikko talous edellä -ajattelulle

Hyvinvointitalouden kannalta on olennaista määritellä uudelleen hyvinvointivaltion tavoitteet, päämäärät ja tulevaisuus. Yhtä tärkeää on myös selkeästi määrittää, missä määrin pelkkä talouskasvu tuottaa hyvinvointia. Hyvä elämä ei ole Thomas Wallgrenin mukaan enää määriteltävissä Maslowin hierarkian mukaan. Hyvinvointiin valitettavan usein liitetään yltäkylläisyys, ja sen nähdään olevan hyvinvoinnin luonnollinen osa. Tärkeää on tehdä ero halujen ja tarpeiden välille.

Hyvinvointitalouden tehtäväksi voidaan katsoa kritisoida vallitsevaa taloudellisen rationaliteetin käsitettä rajoittuneisuudesta ja kapeakatseisuudesta. Ylipäätään hyvinvointitalouden tulisi tarkastella hyvinvointi ja pääomaintressejä uudella tavalla. Wallgrenin sanoin: Meidän tulisi siirtyä keinokeskeisestä kulttuurista vahvemmin tavoitekeskeiseen kulttuuriin.

Millaista tulevaisuutta hyvinvointitalouden odotetaan luovan?

Artikkeleissa tuotetaan hyvinvointitaloudelle tulevaisuusstrategioita. Näitä olisivat kirjoittajien mukaan eriarvoisuuden vähentäminen, terveyden tasa-arvoon pyrkiminen, ehkäisevään, edistävään työhön investointi, sekä sosiaalinen että ekologinen investointi.

Hyvinvointitalouden tulisi pystyä tuottamaan sellaista talouspolitiikkaa, joka perustuisi asiantuntijatietoon, talouden logiikkaan ja kansan tahtoon. Edelleenkin keskeisiä tehtäviä olisivat hyvinvointitaloudessa suhdanteiden tasaaminen, työllisyyden lisääminen, köyhyyden vähentäminen, tulo- ja terveyserojen tasaaminen sekä markkinatalous ja sen ohjaaminen ja valvominen.

Hyvinvointitalous globaalisti tunnistaa demokraafisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ekologisten tekijöiden merkityksen, niiden muutosvoimat ja vaikuttaa eriarvoisuuskehitykseen myös globaalisti.

Hyvinvointitalouden päämäärä on kansalaisten hyvinvointi. Hyvinvointitaloudessa kansalaisyhteiskunta on elinvoimainen ja tärkeä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden kehto. Kansalaisyhteiskunnassa syntyy uusia yhteisöjä ja liikkeitä. Hyvinvointitaloudelle on luonteenomaista pienet sosiaaliset etäisyydet ja luottamus talouteen.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: