fi | sv | eng

Järjestöt tuntevat kuntoutumisen ja kuntoutujien arjen

02.10.2018, 13:29

Sote-järjestöjen ehdoton vahvuus on niiden kyvyssä ymmärtää ja päästä lähelle kuntoutujien arkea. Järjestöt tunnistavat järjestelmästä putoavat, ja niillä on mahdollisuudet välittää putoamisen syistä ja seurauksista tietoa päättäjille. Järjestöt auttavat murtamaan ennakkoluuloja ja vähentämään stigmoja, joita saatetaan liittää esimerkiksi työelämän ulkopuolella oleviin kuntoutujiin ja heidän elämäntilanteeseensa.

Tukea niille, joille ei ole julkisia palveluita

Järjestöt auttavat ja tukevat kuntoutujaa kuntoutumisen kaikissa vaiheissa: kuntoutustarpeen tunnistamisessa, vertaistuen ja kokemusasiantuntija-avun saamisessa, varsinaisena kuntoutuspalvelun tuottajana ja osallisuusmahdollisuuksien tarjoajana. Tämä moniulotteinen rooli kirjattiin myös sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuskomitean raporttiin, joka valmistui loppuvuodesta 2017. Kirjauksia esitti SOSTEn komiteaan nimeämä edustaja ja hänen taustaryhmänsä.

Järjestöt eivät tee päällekkäistä työtä julkisen sektorin kanssa, vaan täydentävät sitä. Järjestöt toimivat siellä, missä julkinen sektori ei resurssien vähäisyyden tai muun syyn vuoksi palvelua tuota ja apua anna. Usein järjestöjen toiminta auttaa ihmisiä, joille julkisia palveluita ei ole tarjolla. Iso joukko monisairaita, pitkäaikaistyöttömiä, vanhuksia, maahanmuuttajia, mielenterveyskuntoutujia ja oppimisvaikeuksia omaavia henkilöitä hyötyy järjestöjen auttamistyöstä ja kynnyksettömistä palveluista. Kuntoutujille tukea antavat myös järjestöjen kokemusasiantuntijat, vertaiset, monenlaiset ryhmätoiminnat sekä puhelin- ja chatpalvelut.

Järjestöt myös uudistavat kuntoutusta. Niiden kehittämistyö on laajaa ja käytännönläheistä. Välitön yhteys palvelujen käyttäjiin ja heidän arkeensa varmistaa sen, että kehittäminen on asiakas- ja tarvelähtöistä. Kehittämisestä hyötyvät ennen kaikkea kuntoutujat, mutta myös julkinen sektori, kun kuntoutujien elämäntilanne paranee, he saavat asianmukaista hoitoa ja käyttävät vähemmän muita sote-palveluita, työllistyvät ja vahvistavat elämänhallintaansa. Kuntoutujat itse arvostavat sitä, että järjestöt välittävät heidän arkeaan päättäjille ja tuovat esille niitä hyötyjä, joita kuntoutuksesta on.

Kuntoutuskomitea vahvistaisi järjestöjen asemaa

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuskomitean tehtävänä oli valmistella kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Kuntoutuskomitea piti järjestöjen työtä erittäin merkittävänä ja halusi esityksillään painottaa järjestöjen asemaa kuntoutumisen kokonaisuudessa. Työn tuloksena komitean mietinnössä esitetään, että järjestöt integroidaan asiakkaiden kuntoutumisen prosessiin kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä. Mietinnössä esitetään myös, että maakunnilla ja kunnilla tulee olla velvoite tukea järjestöjä ja niiden toimintaedellytyksiä.

Ammattilaisten ja asiantuntijoiden tehtävänä on sovittaa yhteen monimutkaisen palvelujärjestelmän palveluita ja sosiaalietuuksia sekä tukea ihmistä hänen kuntoutumisen polullaan. Järjestöissä on paljon palveluohjaukseen ja palvelujärjestelmään liittyvää osaamista ja asiantuntemusta. Monet järjestöt ovat jo nykyisin integroituneita kuntoutumisen prosessiin – esimerkiksi leikkauksesta toipuva saattaa saada liikuntareseptin, ja hänelle kerrotaan eri järjestöjen palveluista ja toiminnoista vaikkapa sydänleikkauksen jälkeisessä kuntoutumisessa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kytkeytyy kuntoutumiseen

Liikkuminen lieventää muistiongelmia, kohentaa mielialaa ja vähentää mielenterveyden ongelmia. Se myös parantaa oppimiskykyä, sekä vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Asumista, järjestöjen ryhmätoimintoja ja vaikkapa kulttuuri- ja liikuntapalveluita yhdistellen voidaan ehkäistä yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä aiheutuvia ongelmia. Tällainen toiminta voi itsessään olla varhaisvaiheen kuntoutumista. Miina Sillanpään säätiön kehittämässä uudessa ryhmätoimintamallissa yksinäiset, ikääntyvät naiset jakavat toisilleen neuvoja hyvään ja taloudellisesti kestävään arkeen. ”Neuvokkaat naiset”-niminen toimintamalli leviää tällä hetkellä laajasti sote-paikallisyhdistysten toiminnaksi.

On tärkeää, että kunnat näkevät jatkossakin oman roolinsa ja tehtävänsä sote-järjestöjen kumppaneina ja tukijoina. Kuntoutumisessa järjestöt tarvitsevat kuntien apua, rahallista tukea ja yhteistyötä. Järjestöjen arkista yhteyttä kuntoutujiin ei voi vähätellä – sieltä kumpuavat monet uudet oivallukset ja toimintatavat. Kunnan päätöksenteossa tavoitteena on jatkossakin se, että sen asukkaat ovat mahdollisimman hyvinvoivia. Tähän tavoitteeseen tuskin päästään ilman järjestöjä.
Soile Kuitunen
                                    

Soile Kuitunen Eija Sorvari
soile.kuitunen(a)kuntoutussaatio.fi eija.sorvari(a)miinasillanpaa.fi

Kirjoittajat olivat mukana Kuntoutuskomitean työssä. Eija Sorvari toimi Kuntoutuskomitean jäsenenä ja Soile Kuitunen Kuntoutuskomitean työelämäjaostossa.

Teksti on neljäs kuusiosaisesta blogisarjasta, jossa kuntoutuksen asiantuntijat kirjoittavat ajankohtaisista kuntoutuksen uudistamiseen liittyvistä teemoista. Sarjassa käsitellään kuntoutuksen kiperiä kysymyksiä sekä kuntoutujien asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttavia aiheita. Kirjoittajat ovat Kuntoutusverkostosta, joka on SOSTE:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto. Siihen kuuluu 87 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.