fi | sv | eng

Järjestöt uskovat ja panostavat yksityisrahoituksen kasvuun

06.06.2016, 11:00

Kansalaisjärjestöjen usko toiminnan rahoittamiseen yksityislähteistä on noussut. Koska julkinen rahoitus on vähentynyt, aikovat järjestöt panostaa sekä kansalaisilta että yrityksiltä saatavaan tukeen tulevaisuudessa. Julkinen rahoitus on silti edelleen erittäin tärkeä tulonlähde järjestöille.

Taloustutkimus selvitti huhtikuussa 2016 yleishyödyllisten yhteisöjen näkemyksiä toimintansa taloudellisista edellytyksistä. Järjestöjen ilmoittamat euromääräiset tavoitteet yksityisrahoituksen osalta ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2014. Lähes joka neljäs järjestö ilmoittaa seuraavan vuoden tavoitteekseen yli puoli miljoonaa euroa.

Rahoituspohjan laajentaminen ja panostukset järjestöjen omaan varainhankintaan ovat kasvussa. Taloustutkimus kysyi järjestöiltä mihin yksityisrahoituksen muotoihin aiotaan panostaa. Kahden kärki oli selkeä: kertalahjoitukset (39 %) ja yritysyhteistyö (32 %). Lisäksi panostetaan jäsenmaksuihin (21 %) sekä tapahtumiin ja tuotemyyntiin (18 %). Erityisesti kiinnostus yrityssektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kumppanuuksiin on kasvanut.

Yleinen taloustilanne ja resurssipula koetaan suurimpana haasteena yksityisrahoituksen onnistumiselle. Myös teknologian, mediaympäristön ja maksamisen menetelmien kehitysvauhti sekä näihin liittyvät investointitarpeet koettiin haastavina. Sosiaalinen media (50 %) on noussut järjestöjen verkkosivujen (57 %) rinnalle järjestöjen tärkeimmäksi viestintäkanavaksi, kun he kertovat toimintansa tuloksista. Hyvänä viestinnän välineenä toimivat myös toiminta- ja vuosikertomukset (32 %).

"Lahjoittajien kiinnostus järjestön työn tuloksiin on kasvanut. On hyvä trendi, että järjestöissä valitaan välineet, joilla pystytään kertomaan toiminnan tuloksista nopeallakin tahdilla", kommentoi Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Järjestöt toivovat byrokratian vähentämistä

Julkinen rahoitus on edelleen erittäin tärkeä tulonlähde järjestöille. 93 % järjestökyselyyn vastanneista oli saanut julkista rahoitusta kuluneen vuoden aikana. Suomen ulkopuolelta rahoitusta oli saanut 27 % vastaajista. Vastanneista järjestöistä 60 % oli kokenut avustusprosessin eri vaiheissa haasteita. Tämä määrä oli kaksinkertaistunut vuodesta 2014.

"Hallituksen tekemät leikkaukset näkyvät etenkin kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen vastauksissa", toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija Auli Starck.

Leikkaukset pakottavat järjestöt miettimään uusia rahoituskeinoja ja vastapainoksi järjestöt odottavat hallitukselta helpotusta rahankeräyksen byrokratiaan.
Varainhankinnan toimintaedellytysten tehostamiseen parhaina julkisina toimenpiteinä koettiin lahjoittamisen tunnetuksi tekeminen (89 %) ja rahankeräyslainsäädännön kehittäminen muun muassa byrokratiaa vähentämällä (85 %). Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista toivoi 75 % vastaajista.

Järjestöjen toiveet julkiselle tahoille koskevat muun muassa säädösten ja lupaprosessien sujuvoittamista. Byrokratian vähentämisen lisäksi järjestöt toivovat lisää viestintää ja neuvontaa eri rahoitusmahdollisuuksista.

Raportin tuloksia käsitellään Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n ja Miina Sillanpään Seuran Järjestöt ja hyvä elämä -juhlaseminaarissa 7.6.2016.

Lisätietoja

pääsihteeri Pia Tornikoski, VaLa ry, puh. 040 596 3763
asiantuntija Auli Starck, Kepa ry, puh. 050 317 6715
erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö/kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, puh. 029 5150416
erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, puh. 050 308 6868
asiantuntija Eija Alaja, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry, puh. 0400 617 531

Taloustutkimus toteutti huhtikuussa 2016 kyselytutkimuksen Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn, kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n toimeksiannosta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 121 varainhankintaa harjoittavan tai rahankeräysluvan omaavan yleishyödyllisen yhteisön henkilöä. Tavoitteena oli selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankinnan kehitystä ja tulorahoituksen lähteitä sekä julkisen että yksityisrahoituksen osalta.

Lue lisää

Tutustu tutkimusraporttikoosteeseen (6.6.2016):
Kansalaisjärjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten nykytila 2016. VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo