fi | sv | eng

Järjestötoiminnan avustaminen pelituotoista vaatii erityishuomiota

21.03.2017, 16:13

Järjestöjen avustamista on päätetty selvittää osana koko valtionavustusjärjestelmän digitalisointia. SOSTE pitää välttämättömänä, että työn tueksi organisoidaan selkeä työryhmärakenne, joka keskittyy nimenomaan kansalaisjärjestötoiminnan avustamiseen rahapelituotoista.

Rahapeliyhteisöt, RAY, Fintoto ja Veikkaus yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi Veikkaukseksi. Muutos laittoi liikkeelle pohdinnan järjestöjen avustamiskäytäntöjen eroista. Saman tyyppistä kansalaisjärjestötoimintaa avustetaan eri pelisäännöin sen mukaan, onko kyseessä nuoriso-, liikunta- vai sosiaali- ja terveysjärjestö. Näin tapahtuu, vaikka rahan lähde on yksi ja sama Veikkaus ja avustamisessa noudatetaan samaa valtionavustuslakia. Tämä asettaa järjestöt perusteettomasti keskenään eriarvoiseen asemaan.

Jo vuonna 2015 kun rahapeliyhteisöjen yhdistämistä lähdettiin selvittämään, eri kansalaisjärjestöjen ja avustuksia jakavien ministeriöiden edustajat allekirjoittivat yksimielisesti tavoitteen siitä, että kansalaisjärjestötoiminnan avustamisen ehtoja ja prosesseja yhdenmukaistetaan soveltuvin osin. Eri syistä tämän nk. avustusjärjestelmän kakkosvaiheen alku on viivästynyt kohtuuttomasti. Nyt se on kuitenkin nytkähtänyt eteenpäin osana laajempaa valtionavustusten tarkastelua, jota tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla.

Järjestöjen erityiskysymykset sisäkkäisessä hankkeessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut valtionavustusprosessin digitalisointia koskevan esiselvityshankkeen osana hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanketta. Esiselvityshankkeen toimikausi on 13.3.–31.10.2017. Nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen erityiskysymykset otetaan huomioon sisäkkäisenä hankkeena osana esiselvityshanketta.

Esiselvitykselle on asetettu referenssiryhmä, joka tuo esiin asiakaskunnan näkökulmia. Siinä on edustus muun muassa eri ministeriöistä ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksesta STEAsta. SOSTEn edustaja ryhmässä on talousjohtaja Kirsi Anttila.

Ministeriöt ja niiden alaiset virastot myöntävät vuosittain useita miljardeja euroja valtionavustuksia erilaisiin tarkoituksiin. Avustuksia ja apurahoja hakevat muun muassa yksittäiset henkilöt, kansalaisjärjestöt, kulttuurilaitokset, yritykset, säätiöt, kunnat ja korkeakoulut.

Esimerkiksi OKM:n hallinnonalalla harkinnanvaraiset valtionavustukset ovat keskeinen osa hallinnonalan strategista ohjausta. Vuonna 2014 koulutukseen, tieteeseen, taiteeseen, liikuntaan ja nuorisotyöhön myönnettiin yli 1,1 miljardia euroa noin 30 000 päätöksellä, joista 13 000 oli myönteisiä. Käsittelyn kaikkiin vaiheisiin sitoutui arviolta 160 henkilötyövuotta.

Ei osittaisia muutoksia ennen kokonaisuuden selkenemistä

Samaan aikaan OKM:n hankkeen kanssa järjestöjen avustamista pyritään kehittämään usealla muullakin taholla: STM:n yhteydessä toimiva STEA on ottanut käyttöön tiukempia avustuspäätösehtoja, joilla rajataan merkittävästi järjestöjen autonomiaa rahankäytössä. Sote-järjestöjen yleisavustusten seurantakriteerejä on määritelty takautuvasti sovellettavaksi. Toisaalla uudistetaan nuorisokeskusten avustamista ja kehitetään liikuntajärjestöjen avustamista.

Nyt olisi tärkeää, että eri kansalaisjärjestöjen rahoittajat pidättäytyvät kaikista osittaisista järjestelmämuutoksista, kunnes kansalaisjärjestötoiminnan avustamisen iso kuva osana ns. kakkosvaihetta on selkeytynyt. Kun eri muutoksista aikanaan päätetään, uusia kriteeristöjä ei voida ryhtyä soveltamaan takautuvasti.

Järjestöille jatkuvat rahoitusrakenteen, -ehtojen tai seuranta- ja raportointijärjestelmien muutokset aiheuttavat suurta epätietoisuutta ja ylimääräistä työtä. Se on pois perustoiminnasta jäsenistön hyväksi.

Tavoitteena digitaalinen toimintamalli

OKM:n esiselvityshankkeen tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöinen digitaalinen toimintamalli ja tietojärjestelmät avustusten hakemiseen, myöntämiseen, valvontaan, seurantaan ja vaikutusten arviointiin. Muun muassa avustusten tarkoituksenmukaista kohdentumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä avustustoiminnassa kertyvän tiedon hyödynnettävyyttä halutaan parantaa ja avustusten käsittelyn hallintotyötä vähentää.

Hankkeessa kartoitetaan valtionavustustoiminnan laajuus, käytössä olevat sähköiset asiointijärjestelmät ja digitalisaatioaste koko valtionhallinnossa. Siinä selvitetään myös, millaisia eroja prosessissa on eri hallinnonaloilla. Tältä pohjalta arvioidaan, millaista joustavuutta yhteiseltä digitalisoidulta järjestelmältä tulisi vaatia.

Kevennystä hallinnon taakkaan

Esiselvityksen tavoitteet ovat paljolti samoja kuin SOSTEn vaatimukset. Yhtenäisten avustamisperiaatteiden lisäksi SOSTE on korostanut, että avustamisjärjestelmässä pitää hyödyntää yhteisiä tietojärjestelmiä, joiden avulla voidaan vähentää byrokratiaa ja keventää avustusten hakemista.

On hyvä, että järjestelmää kehitetään, mutta kaikki kehittämistoiminta on tehtävä tiiviissä yhteistyössä avustusta saavien järjestöjen edustajien kanssa. Näin varmistutaan siitä, että muutokset sopivat järjestöjen arjen toimintaan.

Kansalaisjärjestöille on tärkeää, että uusi järjestöjen avustusjärjestelmä pohjautuu järjestöjen autonomian ideologiaan, jossa valtion rooli on toimia välittäjänä, ei kansalaisjärjestökentän toiminnan ohjaajana.

Lisätietoja

pääsihteeri Vertti Kiukas, p. 040 592 4287,  vertti.kiukas@soste.fi

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: