fi | sv | eng

Jokainen järjestö voi olla hiilifiksumpi

21.09.2018, 09:21

Ilmastonmuutos näkyy ja kuuluu yhä enemmän medioissa ja kahvihuonekeskusteluissa ja ihan aiheesta. Viime kesä oli kovin sateinen, kun taas kulunut kesä on ollut oikea intiaanikesä. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, että vuosiin ja vuodenaikoihin kuuluu tietyt vaihtelut, mutta näin maallikosta tuntuu siltä, että erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Herää väistämättä kysymys, teemmekö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeeksi?

Erityisesti nuorten huoli ilmaston tilasta on kasvanut jyrkästi

Asiantuntijat ovat jo ajat sitten varoitelleet, että aika on loppumassa, jos haluamme nykyisten kaltaisten elinolojen säilyvän. Tuntuu, että myös tavallinen kansalainen on herännyt asiaan ja erityisesti nuoria ilmaston tila huolestuttaa. Nuorisobarometrin 2018 ennakkotietojen mukaan nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun asiaa viimeksi kysyttiin vuonna 2008, melko tai erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta oli noin 40 prosenttia nuorista. Nyt luku on noussut liki 70 prosenttiin. Nuorten kohdalla muutoksen huomaa siinä, että yhä harvempi nuori ajaa esimerkiksi ajokortin ja yhä useampi suosii kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikennettä. Monet myös välttävät lentämistä. He myös uskovat siihen, että ostopäätöksillä voi vaikuttaa. Nuorilla on tietoa ja halua tehdä ekologisia valintoja, mutta usein arki ja ennen kaikkea rahan vähyys pakottaa epäekologisempaan elämäntapaan kuin he haluaisivat

Kansainväliset sopimukset velvoittavat

Suuri yleisö jakaa ajatuksen, että ilmastonmuutosta pitäisi torjua, mutta miten sitten päästä juhlapuheista tekoihin. Kansainväliset sopimukset ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan mm. kestävän kehityksen Agenda2030 ja sen 17 tavoitetta koskee kaikkia maita ja ihmisiä. Samoin Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Tämä ei tietenkään riitä vaan tarvitaan arjen tekoja. Suomen kokonaistilasta ja mm. kestävän kehityksen rahoituksen seuraamisesta saa tietoa sivulta kestäväkehitys.fi. Suomi on ensimmäisiä maailman maita, joka on sisällyttänyt kestävän kehityksen valtion talousarvioehdotukseen.

Järjestöt ovat monissa asioissa suunnannäyttäjiä, miksei myös päästöjen vähentämisessä

Suomessa on yli 55 000 rekisteröityä yhdistystä. Järjestöt ovat toimineet monissa asioissa edelläkävijöinä. Voidaan helposti sanoa, että kolmannella sektorilla on taloudellista kokoaan suurempi muutosvoima yhteiskunnassa. Järjestöt ovat innovatiivisia ja ketteriä kehittämään uusia yhteiskuntaa laajasti hyödyttäviä ratkaisuja. Miksei näin voisi olla myös hiilifiksujen ratkaisujen edistämisessä. Järjestöt voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä ilmastonmuutoksen hillinnässä, levittää tietoisuutta jäsenkuntaansa sekä luoda yhteiskunnallista painetta.

Millainen on hiilifiksu järjestö?

Osallistuin syyskuussa Sitran ja Helsingin yliopiston Hiilifiksu järjestö -hankkeen koulutukseen, jossa pohdimme, miten todentaa järjestön ilmastovaikutuksia. Koulutuksen paneelissa kuulimme esimerkkejä Kuurojen liitosta, STTK:sta, Ilmastovanhemmista ja Demo Finlandista, miten nämä järjestöt ovat kehittäneet hiilifiksumpia toimintatapoja. Mietimme myös yhdessä tapoja, joilla järjestöjen ja hiilijalanjälkeä voisi pienentää. Järjestöissä eniten päästöjä aiheuttavat energia, tilaisuudet, toimitilat ja matkat. Kaikkien näiden osalta on mahdollista löytää hiilifiksumpia tapoja toimia esimerkiksi suosia mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä ja suoria lentoja. Lentoyhtiöt keräävät myös itse paljon tietoa hiilijalanjäljestään ja pyrkivät vähentämään päästöjä. Hiilijalanjälki pienenee myös sillä, että kierrätetään mahdollisimman paljon, mietitään liikelahjoja ja jakotavaraa hiilijalanjäljen näkökulmasta. Myös järjestöjen muissa hankinnoissa on mahdollista ottaa huomioon hiilijalanjälki ja sen pienentäminen. Tilaisuuksien ja tarjoilujen järjestelyissä on mahdollista huomioida hiilijalanjälki. Tietoteknisten apuvälineiden ikää voidaan yrittää pidentää. Etätyö ja tilojen jakaminen voi jossain tapauksessa olla toimiva ratkaisu. Tapoja on monia.

Järjestöjen käyttöön on tulossa hiilijalanjälkilaskuri

Apua järjestöjen hiilijalanjäljen selvittämiseen on tulossa, kun lokakuussa julkaistaan järjestöille suunniteltu excel-pohjainen omalle koneelle ladattava hiilijalanjälkilaskuri. Laskuriin voi syöttää yhden kalenterivuoden tiedot. Näin voi lisätä tietoa siitä, mikä on oman järjestön hiilijalanjälki. Tiedon pohjalta on helpompi lähteä parantamaan nykyistä tilannetta. Laskuri on kaikille avoin ja maksuton.

Kuten vanha sanonta kuuluu: pienistä puroista kasvaa iso joki, niin myös hiilijalanjäljen osalta. Hiilijalanjäljen pienentämisessä pienetkin askeleet ovat isoja askeleita. Jokainen työntekijä on myös kuluttaja ja sitä kautta jokainen voi miettiä henkilökohtaisia ratkaisujaan, jotka liittyvät asumiseen, ruokaan ja liikkumiseen, mitkä ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat.

Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija, SOSTE

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: