fi | sv | eng

Sosiaalibarometri 2017: perustoimeentulotuen siirto Kelaan

SOSTE suosittelee: toimeentulotukea uudistetaan ja heikompiosaisten asema turvataan uudistuksessa.

1. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tiedonsaanti, palvelut ja ohjaus sosiaalityön piiriin varmistetaan

Palvelu puhelimessa ja Kelan toimistossa turvataan niitä tarvitseville asiakkaille. Asiakkaiden ohjaamista sosiaalityön piiriin selkiytetään ja etuuskäsittelijöiden osaamisesta huolehditaan.

2. Kelan ja kunnan yhteistyöstä saumatonta: asiakastiedon siirtymiseksi kehitetään tietojärjestelmiä ja käytäntöjä

Ihmisten oikeuksien varmistamiseksi lakiin lisätään tarvittaessa poikkeuspykälä, joka sallii tiedonkulun Kelan ja sosiaalitoimen välillä, jotta asiakas ei joudu toimittamaan samoja asiakirjoja useita kertoja. Vuoden 2019 jälkeen kuntien sosiaalitoimi siirtyy maakuntien vastuulle, jolloin järjestelmän kehittämistä jatketaan maakuntien ja Kelan yhteistyönä.

3. Toimeentulotukea kehitetään ja uudistetaan osana sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistusta

Kuntiin jääneestä harkinnanvaraisesta tuesta rakennetaan vahvasti sosiaalityöhön kytköksissä oleva työväline. Ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea täytyisi voida myöntää joustavammin ilman perustoimeentulotukipäätöstä.


Päätulokset

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosiaalibarometrin mukaan toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtyminen Kelalle on madaltanut hakijoiden kynnystä hakea tukea. Tätä mieltä on selvä enemmistö kaikista Sosiaalibarometrin vastaajaryhmistä. Asiaa kysyttiin Kelan johtajilta, Kelan toimeentulotuen ratkaisu- ja palveluasiantuntijoilta ja kuntien sosiaalityöntekijöiltä. Lue uutinen tuloksista.

Arvioita 1.1.2017 voimaanastuneesta perustoimeentulotuen Kela-siirrosta kysyttiin sosiaali- ja terveysjohtajilta, Kelan johtajilta, Kelan toimihenkilöiltä (etuuskäsittelyn ja asiakaspalvelun työntekijät) ja sosiaalityöntekijöiltä. Aineisto kerättiin vuoden 2017 alussa.

Valtaosa vastaajista pitää perustoimeentulotuen siirtämistä Kelaan oikeana ratkaisuna. Kelan johtajista lähes kaikki (99 %) tukevat ratkaisua. Sosiaali- ja terveysjohtajista 81 prosenttia, Kelan toimihenkilöistä 72 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 70 prosenttia pitää päätöstä oikeana. Viime vuoteen verrattuna muutokset uudistuksen hyväksyttävyydessä ovat melko vähäisiä.

Sosiaalityöntekijöiden arviot toimeentulotukeen liittyvästä yhteistyöstä ovat huomattavasti Kelan johtoa kriittisempiä. Sosiaalityöntekijöistä 16 prosenttia ilmoittaa, että yhteistyö sujuu jossain määrin huonosti, kun Kelan johtajilla vastaava osuus on 3 prosenttia. Sosiaalityöntekijöistä kolmannes (32 %) ilmoittaa yhteistyön sujuvan hyvin. Yksi kolmesta (34 %) Kelan toimihenkilöstä on sitä mieltä, että sosiaalihuollon ja Kelan välinen toimeentulotukiyhteistyö sujuu melko huonosti tai erittäin huonosti. Yhteistyön sujumisesta hyvin raportoi hieman pienempi osuus Kelan toimihenkilöistä (28 %).

Sosiaalibarometrin vastaajat pitävät hakemiskynnyksen madaltumista laajasti todennäköisenä. Sosiaalityöntekijöiden osalta hakemiskynnyksen pienentymistä pitää todennäköisenä 79 prosenttia vastanneista, mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Sen sijaan Kelan johtajat ja toimihenkilöt ovat lähes yksimielisiä asiassa, kun 98 prosenttia pitää toimeentulotuen hakukynnyksen pienentymistä todennäköisenä.

Sähköisten asiointimahdollisuuksien parantumiseen uskoo 96 prosenttia Kelan johtajista ja 92 prosenttia Kelan toimihenkilöistä. Sosiaalityöntekijöistä asiaa pitää todennäköisenä 86 prosenttia.

Lähes kolmannes (31 %) sosiaalityöntekijöistä ja kaksi viidestä (40 %) Kelan toimihenkilöistä katsoo, että asiakkailla on ollut paljon epätietoisuutta siitä, mihin toimeentulotukihakemus jätetään. Vastaajista noin joka kuudes (14—15 %) arvioi, että epätietoisuutta ei olisi ollut lainkaan.

Neljä viidestä (78 %) sosiaalityöntekijästä pitää todennäköisenä, että Kela-siirto heikentää heikompiosaisten asemaa. Vastaava osuus (82 %) Kelan johtajista pitää asiaa epätodennäköisenä. Kelan toimihenkilöistä 45 prosenttia pitää todennäköisenä heikoimmassa asemassa olevien aseman heikentymistä ja epätodennäköisenä 37 prosenttia.

Kelan johtajista yksi neljästä (24 %) pitää todennäköisenä, että Kela-siirron myötä toimeentulotuen asiakkaat jäävät aiempaa useammin vaille mahdollisesti tarvitsemaansa sosiaalityön tukea. Sosiaalityöntekijöistä 82 prosenttia on tätä mieltä. Lisäksi Kelan toimihenkilöistä lähes kaksi kolmesta (61 %) pitää todennäköisenä, että Kela-siirto heikentää sosiaalityön tarpeessa olevan asiakkaan pääsyä sosiaalityön piiriin.

Sosiaalityöntekijöistä alle puolet (43 %) pitää todennäköisenä, että asiakkaiden luukulta toiselle ohjaamisen tarve vähenee. Kelan johtajien enemmistö (88 %) on mieltä, että Kela-siirto vähentää tarvetta asioida luukulta toiselle. Kelan toimihenkilöistä noin puolet (49 %) pitää luukulta toiselle asioinnin vähenemistä todennäköisenä ja 44 prosenttia pitää sitä epätodennäköisenä.

Aiheesta lisää

Sosiaalibarometri 2017:stä löydät lisäksi haastatteluja aiheesta.


Ari-Matti Näätänen

Ari-Matti Näätänen, tutkija

044 505 5974

Sosiaalibarometri, EN, @AriNaatanen