fi | sv | eng

Sosiaalibarometri 2017: sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

SOSTE suosittelee, että sote- ja maakuntauudistus toteutetaan ja valinnanvapaudessa edetään vaiheittain.

1. Maakuntien riittävä päätösvalta turvataan

Maakunnille taataan riittävä päätäntävalta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueen tarpeista käsin ja oikeus päättää itse palvelutuotantonsa organisoinnista. Tämän takia julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämisestä luovutaan. Maakunnissa jo valmisteltuja tehokkaita, uudistuksen tavoitteiden mukaisia toimintatapoja ei romuteta. Maakuntien taloudellinen liikkumavara turvataan. Valinnanvapauden lisäämisessä edetään huolella ja vaiheittain kuhunkin maakuntaan sopivalla tavalla.

2. Hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan käytännön toimin

Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa vain tarkoituksenmukaisella sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla, kansanterveyteen perustuvilla yhteiskuntapoliittisilla toimilla sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn. Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluvalikoimaa rajataan tai asiakasmaksuja nostetaan, hyvinvointierot kasvavat.

3. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä ja riittävillä henkilöstöresursseilla

Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointia ja terveyttä edistetään kunta- ja maakuntatason koordinaattoreilla ja verkostoilla. Maakuntien rahoituksessa huomioidaan alusta alkaen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Muutoin on vaarana, että se jää muutoksessa katveeseen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi maakunnat linjaavat järjestöyhteistyöstä ja -rahoituksesta muun muassa maakunnallisissa palvelustrategioissaan.


Päätulokset

Sosiaalibarometrissa tarkasteltiin sote-uudistuksen vaikutuksia kansalaisten palveluihin ja talouteen. Näiden lisäksi käsiteltiin sosiaali- ja terveysjohtajien arvioita uudistuksen aikataulusta ja eräistä keskeisistä ratkaisuista. Kyselyyn vastasi 145 sosiaali- ja terveysjohtajaa eli 49 prosenttia kaikista Suomen sosiaali- ja terveysjohtajista.

Sote- johtajista 70 prosenttia arvioi, että sote- palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen maakuntiin on hyvä ratkaisu. Lähes yksi viidestä (18 %) pitää maakuntaratkaisua jossain määrin huonona, ja yksi kymmenestä (10 %) valitsi neutraalin ’ei hyvä eikä huono’ vaihtoehdon.

Sote- johtajista 70 prosenttia katsoo, että julkisten sote- palveluiden lakisääteinen yhtiöittäminen, eli niin kutsuttu pakkoyhtiöittäminen, on huono ratkaisu. Kymmenesosa sote- johtajista pitää pakkoyhtiöittämistä hyvänä ratkaisuna, ja 15 prosenttia valitsi neutraalin ’ei hyvä eikä huono’ vaihtoehdon.

Sote- johtajista 72 prosenttia katsoo, että sote- uudistus toteutuu huonosti sille asetetussa aikataulussa. Uudistuksen toteutumiseen aikataulussa uskoo seitsemän prosenttia vastaajista

Sote- johtajista yli puolet (57 %) arvioi, että sote ei onnistu hillitsemään kustannusten nousua. Noin kymmenesosa (12 %) arvioi, että uudistus onnistuu tässä tavoitteessa.

Asiakasmaksujen nousuun sote- uudistuksen seurauksena uskoo noin kolme neljästä (74 %) Suomen sote- johtajasta.

Valinnanvapaus lisää sote- johtajien enemmistön (65 %) mukaan palvelujen laatua. Palvelujen laadun heikkenemiseen uskoo vain noin yksi kymmenestä (9 %) sote- johtajasta. Neljäsosa (26 %) arvioi, ettei valinnanvapaus vaikuta palveluiden laatuun.

Valinnanvapauden ajatellaan heikentävän palvelujen yhdenvertaista saatavuutta valtakunnallisesti liki puolen (46 %) sote- johtajan arvion. Noin neljäs (25–27 %) arvioi, että palveluiden yhdenvertainen saatavuus pysyy ennallaan tai paranee valinnanvapauden lisääntyessä.

Lähes puolet (45 %) Suomen sote- johtajista arvioi heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyn heikentyvän valinnanvapauden lisääntymisen vuoksi. Yli kolmannes (36 %) arvioi asian pysyvän ennallaan, ja lähes yksi viidestä (17 %) arvioi heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyn parantuvan valinnanvapauden lisäämisen seurauksena.

Noin kolme neljästä (74–78) sosiaali- ja terveysjohtajasta arvioi, että hyteä uhkaavat sekä resurssipula että erkaantuminen sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveysjohtajista 68 prosenttia on tyytyväisiä sote-järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön hyvinvoinnnin ja terveyden edistämisessä.


Ratkaisuna hyteä uhkaaviin tekijöihin sosiaali- ja terveysjohtajat tuovat esiin sellaisten taloudellisten kannusteiden rakentamisen, jotka tukevat arvokkaaksi koettua hyte-toimintaa muuttuneissa rakenteissa. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajat ehdottavat, että kunnan ja maakunnan välistä työnjakoa tulisi selkeyttää hyte-asioissa. Kolmanneksi vastaajat tuovat esiin, että vastuu hytestä tulisi kohdentaa siten, että se muodostaa oman selkeän tai keskitetyn osa-alueensa kunnan perustoiminnoissa. Neljänneksi sosiaali- ja terveysjohtajat ehdottavat avovastauksissa, että maakuntaan perustetaan hyte-koordinaattorin tehtävä, joka vastaa keskitetysti maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.

Aiheesta lisää

Sosiaalibarometri 2017:stä löydät lisäksi haastatteluja aiheesta.

Ari-Matti Näätänen

Ari-Matti Näätänen, tutkija

044 505 5974

Sosiaalibarometri, EN, @AriNaatanen