fi | sv | eng

Kaikki hyvät keinot käyttöön työllisyydenhoidossa

24.02.2015, 10:17

VAALIT 2015

Jussi Ahokas, pääekonomisti

Suomen työllisyystilanne on heikentynyt vuodesta 2012 lähtien. Tänään julkistettujen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan tammikuussa Suomessa oli 230 000 työtöntä, mikä on 4,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritietojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli 360 000, mikä puolestaan on 9,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli TEM:n tietojen mukaan yli 100 000 eli lähes 19 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Kun työttömyys on koko ajan paheneva yhteiskunnallinen ongelma, on tärkeä pohtia sitä, mistä työttömyyden kasvu johtuu sekä sitä, miten työttömyyttä voitaisiin alentaa ja työllisyyttä parantaa. Keinoja kysyttiin myös huhtikuussa julkistettavan Sosiaalibarometrin vastaajilta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, mitä he pitivät tärkeimpinä syinä viimeaikaiseen työttömyyden kasvuun.

Työttömyyden kasvun syyt 

Vuosittain toteutettavassa barometrissä vastaajina ovat sosiaali- ja terveysjohtajat, Kelan toimistojen johtajat sekä TE-toimistojen johto. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että työttömyyden kasvu on johtunut paljolti talouden suhdanteen heikkenemisestä. Tärkeimpänä tekijänä työttömyyden kasvun taustalla nähtiin yritysten työvoimatarpeen ja työpaikkojen väheneminen. Kahdeksan kymmenestä vastaajasta näki, että myös tuotantorakenteen muutos ja tästä seurannut yritysten työvoimatarpeen vähentyminen on vaikuttanut oleellisesti työttömyyden kasvuun.

Kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, että työnhakijoiden työkyvyn heikkenemisellä on ollut melko paljon tai paljon vaikutusta työttömyyden kasvuun. Työkykyä rapauttavan pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen nähtiin siis vakavana huolenaiheena.

Sen sijaan vain hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työttömyyden kasvua selittäisi merkittävästi työllisyyspalveluiden määrärahojen vähyys tai työnhakijoiden osaamisen ja työn vaatimusten kohtaamattomuus. Näyttääkin siltä, että tarjontapuolen ongelmia ei nähdä vastaajien joukossa yhtä tärkeinä syinä viimeaikaiselle työttömyyden kasvulle kuin työvoiman kysyntään liittyviä ongelmia.

Työttömyyden alentamisen ja työllisyyden parantamisen keinot

Hieman toisenlaisen johtopäätöksen voi kuitenkin tehdä työttömyyden alentamisen ja työllisyyden parantamisen keinoja koskevan kysymysten vastausten perusteella. Tärkeimmäksi keinoksi parantaa työllisyystilannetta ja alentaa työttömyyttä nousi vastauksissa sosiaaliturvan muuttaminen kannustavammaksi. Kannustavamman sosiaaliturvan nimesi tehokkaaksi tai melko tehokkaaksi keinoksi seitsemän kymmenestä vastaajasta. Kelan johtajista osuus nousi jopa kahdeksaan kymmenestä.

"Hieman toisenlaisen johtopäätöksen voi tehdä...

Myös työllisyyspalveluiden tehostamista ja laajentamista pidettiin tehokkaampana keinona parantaa työllisyystilannetta kuin elvyttävää raha- ja finanssipolitiikkaa. Kun jälkimmäisellä pyritään vähentämään juuri suhdanneluontoista työttömyyttä, millaiseksi viime aikoina kasvanut työttömyys ensisijaisesti tulkittiin, on hieman yllättävää, ettei elvytystä pidetty tämän tehokkaampana keinona työllisyyden parantamisessa.

Lähes yhtä yllättävää oli se, että viime aikoina monien ekonomistien suosittelemia reformeja ei nähty kovinkaan tehokkaina työllisyydenhoidon näkökulmasta. Vähiten tehokkaana keinona parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä pidettiin rakennepoliittisia uudistuksia: ainoastaan neljä vastaajaa kymmenestä piti rakennepolitiikkaa tehokkaana tai melko tehokkaana keinona.

Ainoastaan puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kilpailukykyä parantavat maltilliset palkkaratkaisut olisivat tehokas tai melko tehokas keino työttömyyden alentamisessa ja työllisyyden parantamisessa. Myöskään eläkeratkaisujen ei nähty olevan kovin tehokas keino ja erityisesti TE-toimistojen johtajat pitivät niitä tehottomina.

Johtopäätökset

Sosiaalibarometrin vastauksista voidaan päätellä, että sosiaali- ja terveysalan sekä työllisyyspolitiikan ammattilaiset pitävät jo usean vuoden ajan jatkunutta työttömyyden kasvua laajemmista talouden ongelmista johtuvana ilmiönä.

Sekä heikko suhdannetilanne ja siitä johtuva supistunut työvoiman kysyntä että talouden rakennemurros ja siitä juontuva työvoiman tarpeen väheneminen tietyillä toimialoilla ovat sosiaali- ja terveysjohtajien, Kelan toimistojen johtajien sekä TE-toimistojen johdon mielestä tärkeimmät syyt kasvaneeseen työttömyyteen.

Kiinnostavaa onkin, että vaikka viimeaikaiset työttömyysongelmat nähdään paljolti suhdanneperäisinä, sosiaaliturvan muuttaminen kannustavammaksi ja työllisyyspalveluiden tehostaminen nousivat tehokkaimmiksi keinoiksi alentaa työttömyyttä ja parantaa työllisyyttä elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan edelle.

Kokonaisuudessaan vastaukset kertovat, kuinka moniulotteinen kysymys työttömyys- ja työllisyyskehitys on ja kuinka laajaa keinovalikoimaa työllisyydenhoidossa tarvitaan. Kun työttömyys Suomessa jatkaa yhä kasvuaan, on tärkeää ottaa mahdollisimman moni toimivaksi nähdyistä keinoista käyttöön pikimmiten.

Sosiaalibarometri 2015 julkistetaan 13.4.2015

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti:
 

kaikki hyvät keinot

Nimi:

MIES osaa kerralla hahmottaa rubiikin kuution ja on vapaa 1918 vuoden juoksuhaudoista.

24.02.2015, 22:33