fi | sv | eng

Kansalaisen lisääntyneellä vastuunotolla pidempää ikää

29.10.2015, 12:07

Martti Talja, kansanedustaja, kesk.
Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä

Muistan elävästi lääkäriopiskelujeni alusta 1970 -luvulta Pohjois-Karjala –hankkeen, jonka tavoitteena oli pienentää alueen väestön riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin muuttamalla maakunnan asukkaiden elintottumuksia. Käytännössä hanketta vietiin eteenpäin mm. kouluttamalla perheenäidit Martta-järjestön tuella tekemään miehilleen terveellisempää ruokaa. Mitä hankkeesta opittiin?

Projektin myötä yleinen terveystietoisuus lisääntyi Myös kansanterveystyöhön ja moniin ehkäiseviin menetelmiin, kuten ravitsemussuosituksiin, alettiin kiinnittää valtakunnallisesti enemmän huomiota.

Omassa maakunnasani Päijät-Hämeessä todettiin 1990 –luvun lopulla, että estettävissä oleva kuolleisuus oli muuta maata korkeampi monissa potilasryhmissä. Tilanteen haltuunotosta keskustelimme usean asiantuntijatahon kanssa ja päädyimme laajaan yhteishankkeeseen, jossa keskeisenä asiantuntijatahona oli Kansanterveyslaitos (THL). Ikihyvä Päijät-Häme hankkeessa selvitetään kansansairauksiemme riskitekijöitä ja niiden monimutkaisia vaikutuksia hyvinvoinnillemme sekä suunnitellaan ja toteutetaan uusia toimintamalleja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tunnistimme, että saadaksemme aikaan muutosta kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä terveyskäyttäytymisessä on muutettava myös meidän terveydenhuollon asiantuntijoiden tapaan tuoda kansalaisen terveyskäyttäytymisen muutostarpeet esille ja motivoida kansalaista muutokseen. Havaitsimme, että onnistuaksemme näissä tavoitteissa on ylhäältä pomottaminen ja valmiiden vaihtoehtojen antaminen kansalaisen terveyskäyttäytymisen ongelmissa on paras tapa tuhota kansalaisen oma motivaatio.

"Muutimme toimintatapaamme terveyden edistämisessä kansalaisia kannustavaksi ja vahvuuksiaan hyödyntäväksi."

Tarvitsimme asenteemme muuttamiseen käyttäytymistieteiden asiantuntijaa. Muutimme toimintatapaamme terveyden edistämisessä kansalaisia kannustavaksi ja vahvuuksiaan hyödyntäväksi. Kansalaisten motivaatiota lisää olennaisesti se, että he itse asettavat tavoitteet ja millä keinoin niihin päästään.

Samaan kansalaisen systemaattiseen perehdytykseen omaan sairautensa riskeihin ja hoitoon pohjautuu myöhempi Terva- hankeemme. Huonossa tasapainossa olevia diabeetikoita ja sydäninfarktin sairastaneita tuettiin puhelimitse omahoidon toteutukseen vuoden ajan. Nyt 5 vuoden kuluttua ovat valmennusryhmäläiset selvästi verrokkeja terveempiä. He ovat käyttäneet erikoissairaanhoidon palveluja seuranta-aikana keskimäärin yli 1000 euroa vähemmän. Tämä merkitsee sairaanhoitopiirin tasolla 5 miljoonan euron säästöä.

Tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä kansalaisvastuullisemmaksi myös tutkimusta oikeiden toimintatapojen löytämiseksi. Luotettavien tutkimustulosten pohjalta on valittava käyttöön toimintamalleja, joita hyödynnetään mahdollisimman laajalti valtakunnallisesti ja alueellisesti. Käytön kokemusten perusteella toimintatapojen vaikuttavuutta tulee edelleen arvioida ja kehittää.

On osoitettu tutkimuksiin pohjautuen, että kansalaisille ryhmissä systemaattisesti välitetty tieto sairauden riskeistä ja hoidon perusteista mahdollistaa heidän oman panoksensa sairauksien ehkäisyssä ja omahoidossa. Ilman kansalaisten omaa vastuunoton hyödyntämistä emme ikinä pysty tuottamaan riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarvitaan siis kansalaisen omaa vastuunottoa ja sitä tukevia toimenpiteitä.

Blogi on osa kirjoitussarjaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän jäseniä.

Lue lisää

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: