fi | sv | eng

Kansanterveyden eteen pitää nähdä vaivaa

29.09.2016, 10:05

On hyvä, että sokeri ja sen verotus on noussut keskusteluun puolesta ja vastaan. Se osoittaa, että ollaan tärkeän asian äärellä.

Huolestuttavaa on, että hallitus on poistamassa makeisveroa, jonka kansa yleisesti hyväksyy ja jolla on kansanterveydellisiä hyötyjä. Asiantuntijatahot kannattavat makeisveron laajentamista koskemaan sokeripitoisia tuotteita makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien lisäksi myös muihin lisätyn sokerin lähteisiin.

Tätä ei hallituksessa kuitenkaan haluta. Perusteluna on, että sokeriveron laajentaminen olisi hallinnollisesti työlästä. Hallinnolliset asiat ovat kuitenkin toissijaisia kun vaakakupissa on kansanterveys. Lisäksi perustellaan, että makeis- ja jäätelöveron perusta on ollut kerryttää valtion tuloja, ei edistää kansanterveyttä. Nyt on aika muuttaa näkökulmaa.

Terveysperusteiset verot ovat tehokas tapa kansanterveyden parantamiseksi. Ne ovat erityisen hyödyllisiä ja käyttökelpoisia aikoina, joina taloudellisen tilanteen vuoksi ei ole mahdollista tehdä uusia investointeja kansanterveyteen: esimerkiksi ehkäiseviin palveluihin tai terveellisten elintarvikkeiden saatavuuden parantamiseen vaikkapa subventioilla. Terveysperusteiset haittaverot tuovat sekä terveyttä että verotuloja. Hyvä esimerkki on vaikka vuosikymmeniä käytössä ollut tupakkavero.

Sokeriverolla terveyspoliittisia vaikutuksia

Sokeriveron laajentamisella olisi hyvin tärkeitä terveyspoliittisia vaikutuksia. Sokeri on yksi tärkeä osatekijä eri kansansairauksien synnyssä, mikä taas on yhteiskunnalle kallista terveydenhoidon kustannusten ja sairauspäivien muodossa. Yksi huolestuttava seikka on lasten ja nuorten maailman muuttuminen yhä sokerisemmaksi. Noin 14 prosenttia kokonaisenergiasta tulee sokerista. Keskeinen syy lasten ja nuorten ylipainon jatkuvaan kasvuun on sokeri. Myös lasten suunterveys on heikentynyt.

Runsas sokerin käyttö vaikuttaa myös vireystilaan ja sitä kautta oppimistuloksiin. Tärkeää on tietenkin myös se, että makeisten ja jäätelön verottaminen on tuonut tuloja valtiolle yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Veron laajentaminen sokeriveroksi toisi mahdollisuuden saada tätäkin enemmän tuloja ja välttää hallituksen tekemiä kipeitä etuusleikkauksia, esimerkiksi lääkekorvausleikkauksiin kohdistuvia heikennyksiä (134 miljoonaa euroa).

Suomi toimi aikanaan makeisveroasiassa etulinjassa. Sokerinkäytön sairauksia lisäävän vaikutuksen vuoksi sokerivero on harkinnassa tai jo toimeenpantu useassa maassa. Alun perin meillä Suomessa määrätty makeisvero oli kovin alhainen eikä se nostonkaan jälkeen ole ollut riittävän suuri kansanterveyden näkökulmasta katsoen. Veron käytännön toimeenpanon helpottamiseksi vero määrättiin käytännöllisten tuotekategorioiden mukaan. Tämän vuoksi joissain yksittäistapauksissa saman sokeripitoisuutensa vuoksi tasa-arvoiset tuotteet saivat erilaisen verokohtelun.

Sokeriteollisuus ei luonnollisestikaan ollut makeisveron kannalla ja kävi asiasta keskustelua muun muassa Euroopan komission kanssa. Perusteena oli ensisijassa koettu epätasa-arvoinen kohtelu eri sokerillisten tuotteiden välillä. Odottamatta komission virallista kantaa Suomen hallitus kiirehti perumaan veron sen sijaan, että olisi harkinnut veron laajentamista, jotta mahdolliset epätasa-arvoiset kohtelut eri sokerituotteiden välillä olisi voitu poistaa. Vero olisi voitu perustella terveyslähtökohdista.

Allekirjoittaneiden järjestöjen mukaan makeisvero tulisi laajentaa koskemaan kaikkia sokeripitoisia tuotteita ja perustella kansanterveysargumentein. Veron tulee myös olla riittävän korkea, jotta sillä on merkittäviä terveysvaikutuksia.

Pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Pääsihteeri Sakari Karjalainen, Syöpäyhdistys
Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto
Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Diabetesliitto
Toiminnanjohtaja Matti Pöyry, Hammaslääkäriliitto
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, Vanhempainliitto
Toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa, Raittiuden Ystävät ry
Toiminnanjohtaja Sami Teikko, Koulutus Elämään Säätiö

Lue lisää