fi | sv | eng

Karavaani kulkee ja kielenhuoltajat haukkuvat

19.12.2013, 08:00

Saija Kivimäki, verkkotoimittaja, Kuntoutussäätiö

Vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten itsenäistä asumista edistävä Asumispalvelusäätiö kertoi äskettäin vaihtaneen nimensä kirjoitusasun. ASPA-säätiöstä tuli Aspa säätiö. Järjestö perustelee muutosta selkeydellä ja oikeakielisyydellä: lyhennesanat on suomen kielessä tapana kirjoittaa kuten muutkin erisnimet. Siten esimerkiksi Kansaneläkelaitos lyhentyy Kelaksi eikä KELA:ksi.

Aspa-säätiön päätös on raikas poikkeus sosiaali- ja terveysalalla, jossa järjestöjä ja hankkeita nimetään villisti piittaamatta kielioppisäännöistä ja suosituksista.

Suuraakkosia perustellaan kenties graafisin tai esteettisin syin: jos nimi on logossa versaaleilla, miksei myös kirjoitetussa tekstissä, ja erottuuhan nimi selvemmin, kun sen kirjoittaa isoin kirjaimin. Huonompi puoli on, että nimi erottuu vähän liiankin selvästi. Sosiaalisessa mediassa isot kirjaimet tulkitaan huutamiseksi ja huonoksi käytökseksi.

Pitkissä teksteissä isot kirjaimet myös vaikeuttavat lukemista, kun suuraakkosin kirjoitettu nimi pistää toistuvasti silmään. Se on harmillista etenkin silloin, kun tekstissä on muitakin asioita, joihin lukijan soisi kiinnittävän huomiota.

Oma lukunsa sosiaali- ja terveysalan nimistössä ovat hankkeet, jotka sekoittavat nimessään surutta isoja ja pieniä kirjaimia. Tietokirjailija Jukka Korpela on nimennyt tällaisen isojen ja pienten kirjainten sekamelskan karavaanityyliksi (eng. CamelCase); kirjaimet aaltoilevat kuin kamelien kyttyrät karavaanissa. Englannin kielessä ja varsinkin ITC-sanastossa käytetty tyyli sopii erityisen huonosti suomen kieleen, sillä – kuten Korpelakin huomauttaa – suomalaiset ovat tottuneet lukemaan pitkiä yhdyssanoja vaivattomasti.

Yksi esimerkki karavaanityyliin nimetystä sote-hankkeesta on Varsinais-Suomessa vuoden alussa käynnistynyt KeLaKuVa. Nimestä voisi päätellä, että hankkeella on jotain tekemistä Kelan ja lakritsin kanssa. Ensimmäinen arvaus osuu oikeaan (hankkeen rahoittaa Kela), toinen johtaa täysin harhaan. Vaikeasti luettava ja vääriä mielikuvia herättävä nimi vie turhaan huomiota hankkeen varsinaiselta tehtävältä (kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen vaikuttavuus).

Vakiintuessaan lyhennesanat muuttuvat yleensä osaksi normaalia kielenkäyttöä. Harva ajattelee, että esimerkiksi lukihäiriö on itse asiassa lyhenne lukemis- ja kirjoittamishäiriöstä – saatikka sitten kirjoittaisi LUKI-häiriöstä. Tästäkin syystä järjestöjen ja hankkeiden kannattaisi kiinnittää huomiota nimensä kirjoitusasuun. Hyvät käytännöt ja toimintamallit vakiintuvat varmemmin, kun ne nimetään selkeästi ja oikeakielisesti.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: