fi | sv | eng

Katsaus pääministeri Juha Sipilän hallituksen puolivälitarkasteluun

28.04.2017, 10:54

Pääministeri Juha Sipilän hallitus kokoontui hallituskauden puolivälitarkasteluun 24. – 25.4. Orastava talouskasvu antoi lupaavan lähtökohdan tarkastelulle ja hallitusohjelman suuri kuva säilyi ennallaan. Hallituskauden aikana tavoite on kuroa umpeen yhteensä 10 miljardia euroa kestävyysvajetta. Tästä katetaan neljä miljardia euroa säästöillä, neljä miljardia euroa julkista taloutta kohentavilla reformeilla ja kaksi miljardia katetaan työllisyyttä sekä kasvua vauhdittavilla toimilla.

Talousnäkymät keväällä 2017

Tämän vuoden kehysriiheen Juha Sipilän hallitus pääsi ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Suomen talous on selvässä kasvussa ja kasvun näkymät ovat yhä valoisampia. Yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien vetämänä talous kasvoi vuonna 2016 jo 1,4 prosenttia. Kasvun kiihtymisen myötä myös työllisyys on parantunut ja työttömyysaste on pudonnut noin prosenttiyksikön verran vuoden 2015 puolivälistä.

Tällä hetkellä talouden näkymät ovat viime vuosiin verrattuna erittäin valoisat. Kotimaisen kysynnän kasvua kirittää sekä kuluttajien että yritysten talousluottamuksen merkittävä paraneminen. Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä historiallisen hyvällä tasolla. Kun samaan aikaan Euroopan talous näyttää vahvemmalta kuin vuosiin ja poliittiset epävarmuudet ovat hälvenemässä, voidaan odottaa, että myös vientisektorilla nähdään viimein nopeutuvaa kasvua. Tähän vaikuttaa positiivisesti myös Venäjän taloustilanteen stabiloituminen.

Työllisyys ja finanssipoliittinen linja

Vuoden ensimmäisten tuotantolukujen ja talouden tilaa kuvaavien tilastojen perusteella näyttää siltä, että talouskasvu kiihtyy yli 1,5 prosentin kuluvana vuonna. On todennäköistä, että tämän seurauksena työllisyystilanne edelleen paranee ja työttömyys vähenee. Tulevien vuosien talousnäkymiä parantaa se, että hallituksen kehyslaskelmien mukaan valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä myös tulevina vuosina. Kun yksityinen talous ja vienti elpyvät, voidaan finanssipolitiikan linjaa pitää vahvasti kasvua ja työllisyyttä tukevana.

Puoliväliriihen yhteydessä uudistetun työllisyyspaketin keskeisiä sisältöjä ovat mm. positiivisen rakennemuutoksen hallinta, työttömien aktivointi, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, osaamisen kehittämistoimet, maakunnalliseen kasvupalveluun liittyvät uudistukset sekä työllistymistä tukevat innovatiiviset kokeilut.

Työttömien määräaikaishaastatteluiden painopistettä siirretään puhelinkeskusteluista voimakkaammin kohti kasvokkain tapahtuvia haastatteluita. Tämä on myönteinen muutos, sillä kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen myötä työttömien tarpeiden arviointi helpottuu ja siten myös yksilöllisten palvelupolkujen rakentaminen mahdollistuu. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen TE‐toimistojen haastattelujen yhteydessä työvoimaa tarvitsevien henkilöstöpalveluyritysten asiakkaiksi. Tämä on mahdollisesti ongelmallista, sillä henkilöstöpalveluyrityksistä ei välttämättä ole tietotaitoa ja osaamista vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelemiseksi. Myös velvollisuus käyttää työttömien profilointimallia on kyseenalainen. Profilointimalli ei toimi kaikkien kohdalla. Erityisesti nuorten kohdalla sen hyöty on kyseenalainen.

Palkkatukea kohdennetaan aikaisempaa enemmän vaikeasti työllistyville henkilöille. Tämä on myönteinen ja järkevä suuntaus. Sen sijaan tuen kohdistaminen yhä enemmän yrityksille uhkaa kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Järjestöillä on erityisesti vaikeasti työllistyvien erityisryhmien kohdalla oma tärkeä työllistämispalveluroolinsa, jota yritysten on vaikea tai mahdoton korvata.

Myös työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa. Uudistus vähentää valtionosuutta noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla. Alkuomavastuun lyhentäminen on myönteinen uudistus, mutta aktiivimallin leikkausten kohdistaminen perusturvaan on ongelmallista. Suomi on jo aikaisemmin saanut huomautuksia liian matalasta perusturvan tasosta.

Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy

Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi on laadittu 19-kohtainen toimintaohjelmalla, joka sisältää useita myönteisiä uudistuksia. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään, tavoitteena nostaa suomalaisten lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen pohjoismaiselle tasolle. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta.  Arviolta 6 700 perhettä tulee maksuttomuuden piiriin, ja maksukertymä alenee vuonna 2018 arviolta 69 miljoonalla eurolla. Vielä vuosi sitten varhaiskasvatusmaksuja aiottiin korottaa ja ryhmäkokoja kasvattaa. Kokonaisuutena suunnanmuutos on positiivinen, ja sillä on kauaskantoisia hyvinvointivaikutuksia. Poukkoilun sijaan olisi kuitenkin toivottavaa, että varhaiskasvatuksen laatua ja kattavuutta kehitettäisiin pitkäjänteisesti.

Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen harrastustakuun kautta. Harrastustakuun edellyttämässä yhteistyössä on huomioitu myös kolmas sektori tärkeänä toimijana. Nuorille turvataan koulutustakuu, eli toisen asteen opiskelupaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle. Tavoite on hyvä, mutta hyvin haastava toteuttaa tilanteessa jossa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on aikaisemmilla päätöksillä kohdennettu 190 miljoonan euron leikkaukset.

Ohjaus‐, sosiaali‐, terveys, työvoima‐ ja nuorisopalveluita nuorille tarjoavien Ohjaamoiden asema vakiinnutetaan. Ohjaamopalveluille määritellään vastuullinen palveluiden järjestäjä ja niiden toimintaa koordinoimaan perustetaan ohjausryhmä, jossa myös kolmas sektori on mukana.

Ulosottokäytäntöjä uudistetaan. Nykyistä ulosottosäännöstä muutetaan siten, että ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen, jos velallinen sitä pyytää. Ulosotto muodostaa kannustinloukun työllistymiselle. Nyt päätetty huojennus parantaa velallisen tilannetta.

Yksittäisenä päätöksenä päihdeongelmaisten odottavien äitien ympärivuorokautiseen ensikotikuntoutukseen varataan rahoitus vuosiksi 2018-2019 siirtymävaiheena kohti sote-uudistusta. Päätös poistaa kuntoutukseen liittyvää epävarmuutta ja on merkittävä hyvinvointi-investointi joka maksaa itsensä takaisin.

Sosiaaliturva

Hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet.

Päätös on hyvä ja sosiaaliturvaa uudistettaessa tulee huomioida Suomen saamat moitteet vähimmäisturvan riittämättömästä tasosta. Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen.

Yksittäisenä toimena opintotukeen toteutetaan 75 euron huoltajakorotus. Muutos on positiivinen perheellisten opiskelijoiden toimeentulon kannalta, mutta vuosi sitten toteutettu opintotuen leikkaus vie saadun hyödyn täysimääräisesti pois.

Asuntopolitiikka ja asumisen tuki

Asumisen tukemista uudistetaan merkittävällä tavalla. Uudistuksen yhteydessä asumistukeen asetetaan kuntakohtainen neliövuokrakatto ja asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi. Indeksimuutos laskee etuuden tason kehitystä merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Uudistuksella on tarkoitus säästää vuodessa asumistukimenoissa 30 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan toimenpide samanaikaisesti lisää toimeentulotukimenoja 17 miljoonalla eurolla. Toimeentulotukimenojen kasvu osoittaa, että muutos lisää toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta etuuteen liittyviä kannustinloukkuja.

Uudistuksella on kannatettava tavoite hillitä vuokrien nousutahtia. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, onnistutaanko siinä nyt esitellyillä keinoilla. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea.  Suurella osalla asumistuen saajista vuokra ylittää jo nykyisin asumistuen normit, ja lisäleikkaukset heikentävät edelleen heidän toimeentuloaan. Asumismenojen osuus tuloista on pienituloisilla selvästi suurempi kuin muulla väestöllä.

Leikkausten sijaan parempi keino olisi kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tukeminen. SOSTEn selvitysten mukaan (Sosiaalibarometri 2016) noin kolmannes kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista pitää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää riittämättömänä omalla alueellaan. Yli 100 000 asukkaan kunnissa riittävyyteen tyytyväisten määrä tippuu puoleen. Sosiaalityöntekijät ovat kohtuuhintaisen vuokra-asumisen riittävyyttä koskevissa näkemyksissään sosiaalijohtajia pessimistisempiä. Kokonaisuutena yli puolet (58 %) vastanneista sosiaalityöntekijöistä pitää kohtuuhintaisten asuntojen määrää riittämättömänä. Näkemykset kohtuuhintaisen asumisen riittävyydestä heikkenevät kunnan koon kasvaessa. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa, enää 16 prosenttia kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä pitää kohtuuhintaisten asuntojen määrää melko tai täysin riittävänä.

Asumistuen leikkausten tarkempaa vaikutusta toimeentulolle ei voi arvioida ennen kuin tiedetään mille tasolle neliövuokrakohtaiset katot asettuvat. SOSTEn selvitysten (Sosiaalibarometri 2016) mukaan sekä sosiaali- ja terveysjohtajien että sosiaalityöntekijöiden mielestä nykyinen toimeentulotuen asumismenonormi on liian matala. Siksi asumisen tuen tason leikkaaminen entisestään on hyvin ongelmallista.

Kokonaisarvio hyvinvointivaikutuksista

Ongelmallisin puolivälitarkastelun yhteydessä toteutettava uudistus on asumistuen tason rajaaminen ja indeksimuutos. On epärealistista odottaa, että asumistuen tason lasku heijastuisi automaattisesti vuokratasoon tilanteessa, jossa Suomessa on käynnissä voimakas maan sisäinen muuttoliike ja kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa erityisesti kasvukeskuksissa. Leikkaus kohdistuu jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin ja on sitä kautta eriarvoistava.

Muilta osin hallituksen puolivälitarkastelu sisältää useita myönteisiä uudistuksia ja määrärahakohdennuksia. Syrjäytymistä ehkäisevät toimet, lisävarat työllisyyteen ja piristyvä talous mahdollistavat suotuisan kehityksen. Kokonaisuuteen kuitenkin vaikuttaa aiemmin tehdyt päätökset. Esimerkiksi työvoimapoliittisia avustuksia on leikattu vuoden 2014 jälkeen nimellisesti 27 miljoonaa euroa. Lisäksi palkkatukimäärärahoihin on kohdistettu leikkaustoimia. Tämä heikentää nyt tehtyjen investointien työllisyysvaikutuksia.

Hallituskauden tasolla ongelman kansalaisten hyvinvoinnille muodostavat aiemmin tehdyt leikkauspäätökset. Esimerkiksi lääke- ja matkakorvauksiin toteutettiin vuodelle 2016 25 miljoonan euron leikkaukset. Leikkaukset jatkuivat vuoden 2017 budjetissa, jossa lääkekorvauksia leikattiin yhteensä 134 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvan kohdalla Indeksisidonnaisten etuuksien leikkaaminen vuosina 2016 ja 2017 sekä indeksijäädytykset vuosina 2018–2019 leikkaavat sosiaaliturvaa 63,8 miljoonaa euroa vuodessa. Nämä aiemmin päätetyt toimet lisäävät eriarvoisuutta koko hallituskauden ajan. 

Tallenna katsaus pdf-tiedostona.

Lisätiedot:

  • talouspolitiikka: Jussi Ahokas
  • sote-politiikka: Aki Siltaniemi ja Anna Järvinen
  • asumispolitiikka: Timo Lehtinen

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@soste.fi.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: