fi | sv | eng

Kehittämisen kasvuympäristö

29.05.2015, 12:09

Niina Haake ja Mervi Aalto-Kallio

Erityisesti keväisin kiihtyvä kehittämisen paine painaa aika ajoin järjestötoimijoiden harteita. Moni on juuri rutistanut kehittämisideansa hikipisaroita valuttaen ensi vuoden projektihakemuksiin. Mutta mistä puhumme, kun puhumme kehittämisestä? Kysyimme tätä 84 järjestökehittämisen asiantuntijalta maaliskuussa SOSTEn Innostu ja kehitä -koulutuskiertueella. Johtopäätöksemme oli seuraava:

Sanapilvessä kehittäminen näyttäytyy uuden luomisena ja ideointina, rohkeutena ja yhteistyönä. Luovuutta, oppimista ja muutostakin tarvitaan. Elementit ovat hienot, mutta kehittäminen on myös prosessi, jota voidaan ruokkia eri tavoin. Mitä välineitä meillä onkaan käytössämme?

Perinneratkaisuilla pömpeliin

Kansalaisjärjestöjen innovaatioekosysteemi luottaa vielä hitaaseen kypsymiseen. Aikaa villin idean jalostamisesta rahoituspäätökseen ja idean toteuttajien rekrytointiin kuluu helposti puolitoista vuotta. Projektikehittäminen on pitkälti suunnitteluperustaista: kartoitetaan, sovitetaan ja arvioidaan: Optimoidaan onnistumista. Suunnitelman hallittu toteutus voi pahimmillaan kuitenkin estää innovatiivisuutta, varsinkin niissä järjestöissä, jotka ”elävät” projekteistaan. Projektirahoituksen kasvualusta on kuitenkin muuttumassa, esimerkiksi RAY:n yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävän ideanhaun myötä.

Arkikehittäminen – arkipäivää?

Järjestöt identifioivat itsensä mielellään idearikkaiksi ja innovatiivisiksi kansalaisten keskuksiksi, jotka pystyvät nopeasti tarttumaan tuumasta toimeen. Olemmeko oikeasti nopean toiminnan joukkoja? Mind-filosofia kokeilemalla kehittämisestä perustuu nopeisiin kokeiluihin, jotka kertovat ketterästi, mikä toimii ja mikä ei. Lähtemällä liikkeelle pienestä taikka aiheen reunalta, voidaan ideaa kehittää kokeiluksi. Epäonnistumisen vaara toki on, mutta investointiriski pieni. Kokeilemalla kehittämisessä voidaan hyödyntää tilanne-ehtoisia, ennakoimattomia ja odottamattomia tekijöitä, mihin perinteinen suunnittelemalla kehittäminen ei taivu.

Yhteiskehittäminen: nykyaikaa, muttei yksinkertaista

Innokylän toimintafilosofiaan kuuluu yhteiskehittäminen osana arjen perustyötä. Onnistuakseen tämä vaatii kehittämismyönteistä toimintakulttuuria ja tietoista kehittämistyön otetta, muutoskyvykkyyttä sekä panostusta toteutukseen ylenmääräisen suunnittelun sijaan. Kehittämisessä ei kannata keksiä sitä omaa, hienointa pyöräänsä uudelleen, vaan hyödyntää jo olemassa olevia kokeiluja, parastaa niitä ja mikä tärkeintä, jakaa kokemustieto siten, että muutkin innostuvat. Jalostus nopeuttaa evoluutiota.

Oma kasvualustamme

Oletko pohtinut, miksi organisaatiossasi toimitaan, kuten toimitaan? Olemmeko ketteriä pioneereja vai kaipaako kehittämiskulttuurimme lisäravinnetta? Nyt voit kartoittaa tilanteen Kehittämiskulttuurin itsearviointityökalulla.

SOSTE on mukana Aalto-yliopiston MIND-ryhmän vetämässä KoKo-hankkeessa yhdessä VALOn, Allianssin, Nuorten Akatemian ja SPEK:n kanssa. SOSTE yhteiskehittää Innokylää yhdessä Kuntaliiton ja THL:n kanssa.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: