fi | sv | eng

Teesi 2: menestyvä kunta on järjestöystävällinen kunta

Järjestöt toimivat alustana kansalaistoiminnalle ja osallisuudelle sekä tarjoavat tukea sitä tarvitseville. Apua ja tukea tarvitsevia on jokaisessa kunnassa. Esimerkiksi lähes puolet avioliitoista päättyy eroon, joka neljäs suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään ja joka viides sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Järjestöt haluavat olla yhdessä kunnan kanssa turvaamassa lähiyhteisön tuen kaikille sitä tarvitseville. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Vapaaehtoisten lisäksi järjestöt tarvitsevat kunnan tukea.

Erityisesti pienten järjestöjen toiminnalle kuntien avustuksilla on suuri merkitys. Paikallisen sote-yhdistyksen keskimääräinen vuosibudjetti on 6400 euroa ja ainoastaan 22 prosentilla yhdistyksistä on pal-kattua henkilökuntaa. Valtaosalla paikallisesti toimivista sote-yhdistyksistä toiminnan ja palveluiden ky-syntä on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan. Sote- ja aluehallintouudistuksen ennakoidaan lisäävän yhdis-tysten tarjoaman tuen ja neuvonnan tarvetta. Ilman taloudellisia resursseja kasvavaan kysyntään on hyvin vaikea vastata.

Järjestöavustukset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä noin kaksi kolmasosaa (63 %) avustuk-sista oli vuonna 2015 suuruudeltaan alle 1000 euroa. Riittäviä toiminta-avustuksia myöntämällä kunta mahdollistaa järjestöjen tarjoaman neuvonnan ja tuen sekä toimet joilla lievitetään yksinäisyyttä ja osattomuutta.

Kuntien myöntämät järjestöavustukset ovat kehittyneet viime vuosina huolestuttavaan suuntaan varsin monilla yhdistyksillä: joka kolmannella ne ovat joko pienentyneet tai loppuneet kokonaan vuoden 2014 jälkeen. Tämä kehitys tulee katkaista.

Järjestöystävällinen kunta tukee kansalaistoimintaa myös tarjoamalla tiloja kansalaistoiminnalle. Merkittävä osa järjestöistä toimii kunnan omistamissa tiloissa. Järjestöbarometri 2016:n tulosten mukaan 15 prosentilla yhdistyksistä tilakustannukset ovat kasvaneet ja kahdeksalla prosentilla aiemmin maksuttomat tilat ovat muuttuneet maksullisiksi. Kasvavat toimitilakulut ajavat järjestöt ahtaalle ja aiheuttavat huolta järjestötoimijoissa.

  • Järjestöedustamo aloittaa Tampereella vuoden 2017 alusta. Se koordinoi kaupunki-järjestö-yhteistyötä ja tehtäviä, joilla parannetaan ihmisten hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä. Järjestöedustamoon tulee edustus 15 hyvinvointialan järjestöstä, kaupungin viranhaltijoista ja myöhemmin maakunnallisen soten toimijoista. Järjestöedustamo kehittää tapoja, joilla kaupunki ja järjestöt voi-sivat toimia nykyistä tuloksekkaammin, poistaa yhteistyön esteitä ja kehittää uusia palveluita osallistamalla ihmisiä.
  • Rovaniemen kaupunki laatii vuosittain hyvinvointikertomuksen, jonka pohjalta kaupunki tekee kuntalaisten hyvinvointia koskevia strategisia linjauksia. Vuoden 2015 hyvinvointikertomustyössä kuntalaisten koettua hyvinvointia selvitettiin Rovaniemen alueella toimiville järjestöille kohdennetulla hyvinvointikyselyllä. Raportin tekijöiden tukena kyselyn suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa oli Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen koordinoima maakunnallinen tiedontuotannon verkosto. Järjestöitä saatiin arvokasta ruohonjuuritason näkemystä ja kokemusta kuntalaisten hyvinvoin-nista sekä uusia ideoita hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi.

Toimenpiteet kunnissa

  • Järjestöystävällisen kunnan toiminnan lähtökohta on kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallisuus. Tähän kuuluu järjestöjen ja kuntalaisten kuuleminen, kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostot.
  • Kuntien ja järjestöjen yhteistyön tulee perustua tasavertaisuuteen sekä selkeään työnjakoon.
  • Kuntaan tulee nimetä järjestökoordinaattori, jonka tehtävä on yhteiskehittäminen sekä yhteistyö kunnan ja kansalaisjärjestöjen välillä. Järjestökoordinaattori voi toimia myös laajemmin kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavana hyte-koordinaattorina.
  • Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoihin tulee varata rahoitus järjestöavustuksia varten.
  • Kunta tarjoaa paikallisille järjestöille maksuttomia tai kohtuuhintaisia toimitiloja ja mahdollistaa näin kansalaisjärjestötoimintaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kannattava investointi.
  • Kunta sopii maakunnan kanssa selvästä rahoitusvastuusta sellaisten järjestöpalveluiden turvaamisek-si, jotka sijoittuvat sote-uudistuksessa mukana olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ehkäisevän toiminnan välimaastoon.  Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien klubitalot ja erilaiset kohtaamispaikat.  Aluehallinnon uudistaminen ei saa aiheuttaa katvealueita.

Järjestövastaajat tilakulujen kasvamisesta, Järjestömetri 2016:

  • (Tilojen kallistuminen) Leikkaa sievoisen summan vuosittaisesta rahavarannosta. Noin 1000,00€ /vuodessa! Vuokrarahat pyritään maksamaan arpajaistuloilla.
  • Liikuntakerhojen tilavuokrat ovat lisänneet paineita nostaa osallistumismaksuja, mikä saattaa johtaa siihen, ettei kaikilla kehitysvammaisilla ihmisillä ole taloudellisesti mahdollisuutta harrastaa. Syrjäytymiskehitys?
  • Jäsenistöltä peritään isompaa osallistumismaksua.” ”Toimintaa vähennetään tai korotetaan jäsenmaksua.