fi | sv | eng

Kuntoutus uudistuu – mutta miten ja kenen ehdoilla?

22.02.2018, 14:51

Kuntoutuksen palvelujärjestelmää uudistettaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää kuntoutumisen prosesseihin, jotta kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut ja tuen. Oikeus kuntoutukseen ei kuitenkaan riitä, vaan uudistuksella tulee turvata ennen kaikkea kuntoutujan oikeus kuntoutumisen. Kuinka varmistamme tämän?

Kuntoutuksen kentällä toimivat tuntevat hyvin nykyisen järjestelmän ongelmat kuten heikko kuntoutukseen pääsy, kuntoutuksen kohdentumisen ongelmat sekä alueellinen epätasa-arvo. Nämä ovat jokapäiväisiä ongelmia, joita kuntoutuja ja hänen läheisensä kohtaavat. Uudistukselle on siis olemassa tunnistettu tarve.

Edelleen on paljon kysymyksiä, joihin on mahdollista löytää toimivia ratkaisuja. Tämä vaatii yhteistyötä, avoimuutta, uusia toiminta- ja ajattelumalleja sekä ammatillisen ja kokemuksellisen asiantuntemuksen valjastamista uudistustyöhön. Työtä on paljon, eikä aikaa ole hukattavaksi. Nyt on toiminnan ja vaikuttamisen aika. Pyyntöni järjestöille on, tuokaa yhteiseen valmisteluun ratkaisuehdotuksianne, niitä teillä uskoakseni kyllä on.

Järjestölähtöinen kuntoutus on tärkeä osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää

Järjestöt ovat keskeisiä toimijoita kuntoutuksen kentällä. Onkin tärkeää pohtia miten järjestöjen osaaminen erityisesti pienten- ja erityisryhmien asiantuntijoina ja palveluiden tuottajina huomioidaan uudistuksessa.

Kuntoutujan kannalta järjestöjen toiminnan erityisyys on vahvassa oman asiakasryhmän erityisasiantuntijuudessa, osaamisessa ja kokemuksessa sekä vertaisuudessa. Järjestötoimijoiden ydin on halussa olla mukana kuntoutujan kuntoutumisessa niin palveluntuottajina kuin auttamistyössä, vertaistukijoina, vapaaehtoisina ja kokemusasiantuntijoina toimien.

Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen toimintaa, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä muuta tukea maksullisten palveluiden rinnalla. On olemassa hienoja esimerkkejä siitä, kuinka järjestöjen tarjoamaa vertaistukea on liitetty julkiseen palvelujärjestelmään kuten Tulppa- kuntoutusryhmät perusterveydenhuollossa.

Tärkeää on myös huomata, että jotkin järjestötoimijat ovat ainoita edustamansa ihmisryhmän kuntoutuspalveluiden tuottajia.  Kuntoutus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, joka on osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Tavoitteena on paremmin voivat ihmiset jotka tuntevat olevansa oman elämänsä asiantuntijoita ja pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. 

Lisäksi on muistettava, että nyt puhutaan mittavasta markkinoiden uudelleen jaosta. Sote-uudistus sekä alue- ja kasvupalvelu-uudistus aukaisevat rahallisesti valtavat markkinat niin sote- toimijoille kuin työllisyystoimijoille. Onko järjestöillä mitään sijaa näillä kentillä ja jos on, niin millä keinoilla? Onko viime aikoina esillä ollut allianssimalli järjestöjen ulottumattomissa vai kenties juuri se mahdollisuus? Miten varmistetaan integraatio, kuntoutujan palvelujen ja tuen saanti palvelujen kokonaisprosessissa sekä niiden yhteensovittamisessa julkisen, yksityisen ja järjestöjen palvelutuotannossa? Entä miten käy moniasiakkaan palveluiden? Kuinka heidän palveluiden tarpeensa tunnistetaan ja arvioidaan? Kuinka valmistelussa huomioidaan kuntoutusprosessien ja palveluketjujen kokonaisuudet? Mitkä ovat ne keinot, joilla onnistumme osallistamaan niin kuntoutujan kuin hänen läheisensä?

Uudistamisen yhteensovittaminen

Kuntoutuksen uudistaminen kytkeytyy moniin valmisteilla oleviin uudistuksiin, kuten sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu uudistukseen, monikanavarahoituksen uudistamiseen sekä hallituksen kärkihankkeisiin. Kokonaisuus on siis varsin laaja ja komitean ehdotusten toimeenpano voi joiltain osin kestää vielä kauan.

Olen ollut huolissani siitä, että kuntoutus on jäänyt valmistelussa sivuun. Olikin ilo huomata, että esimerkiksi Uudellamaalla tämä on tiedostettu ja kuntoutus on nyt otettu mukaan kaikissa valmisteluryhmissä. Uusia toimintamalleja on myös jo syntynyt muun muassa Päijät-Hämeessä kotikuntoutus ja sen kehittäminen on keskiössä. Ehdotusten toimeenpano voi toteutua ainoastaan siten, että ne sovitetaan tiiviiksi osaksi maakuntien sote- ja muuta uudistusvalmistelua.

Vaikuttamistyö jatkuu

Miina Sillanpään Säätiön säätiönjohtaja Eija Sorvari oli mukana kuntoutuksen uudistamiskomiteassa SOSTE:n edustajana. Järjestötoimijoiden vaikuttamistyö ei jää tähän, vaan tulee jatkumaan uudistuksen toimeenpanossa. Vaikuttamista tarvitaan niin kansallisesti kuin maakunnissa.

Edelleen on vaikutettava muun muassa siihen, miten kuntoutusjärjestelmän pulmat tullaan ratkaisemaan uudistuksessa ja mitkä ovat uudistuksen vaikutukset käytännössä. Sekä siihen, miten yhdyspinnat saadaan toimiviksi? Järjestötoimijoiden huolena on myös se, miten maakunnat ja kunnat tulevat avustamaan kuntoutussektorilla toimivia järjestöjä?

Kuntoutusverkosto KUVE on vaikuttajaverkosto, joka toimii kuntoutujan aseman parantamiseksi – Yhdessä olemme enemmän.

Jaana Joutsiluoma
erityisasiantuntija, SOSTE


Lue lisää kuntoutuksesta

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: