fi | sv | eng

Kuntoutusjärjestelmän toimimattomuudesta kärsii kuntoutusta tarvitseva

27.11.2013, 10:00

Tyyne Hakkarainen, tutkija

Olemme SOSTEssa tutkineet tänä vuonna kuntoutusjärjestelmän ongelmia. Tulokset julkistetaan tällä viikolla ilmestyvässä Järjestöbarometrissa. Kysyimme kuntoutuksen saatavuuteen ja toteutumiseen liittyvistä asioista valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajilta ja kuntoutuspäälliköiltä. Vastausten perusteella piirtyy kuva huonosti toimivasta järjestelmästä, josta kärsii kuntoutuksen tarpeessa oleva ihminen. Vain puolet kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että kuntoutus on tuloksellista kuntoutujan kannalta. Ongelmakohtia ovat esimerkiksi kuntoutuksen jatkuvuuden puuttuminen, organisaatiokeskeisyys ja kuntoutujan heikot mahdollisuudet vaikuttaa oman kuntoutuksensa laatuun, sisältöön tai toteuttamistapaan. Järjestöbarometrin kuntoutuskysymyksiin vastasi 80 valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajaa sekä 37 kuntoutuspäällikköä.

Kuntoutus on monimutkainen kokonaisuus ja hankalasti tutkittava aihe. Vastuu-, rahoittaja- ja tuottajatahoja on niin paljon, että oikeastaan tulisi puhua kuntoutusjärjestelmistä, siis monikossa. Kuntoutuspalvelujen järjestämisvastuu voi tilanteesta riippuen olla esimerkiksi julkisella terveydenhuollolla, Kelalla, työeläkelaitoksella, TE-toimistolla, sosiaalitoimella tai vakuutusyhtiöllä. Järjestöillä taas on merkittävä rooli paitsi kuntoutuksen asiantuntijoina myös kuntoutuspalvelujen tuottajina ja kehittäjinä. Järjestöjen vahva asema kuntoutuspalvelujen tuottamisessa näkyy mm. siinä, että järjestöt omistavat yli puolet tällä hetkellä toimivista kuntoutuslaitoksista. Yritysmuotoistenkin kuntoutuslaitosten taustalla on usein järjestö.

Koska kuntoutusjärjestelmä on pirstaleinen, kattavaa tilastotietoakaan ei ole saatavilla. Ei esimerkiksi voida sanoa, kuinka moni kaiken kaikkiaan saa Suomessa vuosittain kuntoutuspalveluja tai kuinka moni niitä hakee. Vielä hankalampaa on määritellä, kuinka moni palveluja tarvitsisi, mutta ei syystä tai toisesta edes hae niitä. Poikkeuksena tilastoinnissa on Kela, jonka kuntoutuspalvelujen saajista on tarkat tiedot Kelan tuottamassa kuntoutustilastossa. Vuonna 2012 Kelan kuntoutuspalveluja sai vajaa 100 000 henkilöä. Kuntoutusjärjestelmän toimivuuden arvioimiseksi on kuitenkin välttämätöntä saada tietoa myös siitä, kohdistuvatko kuntoutuspalvelut oikein ja saavatko kuntoutuspalveluja tarvitsevat ihmiset oikeanlaista apua.

Järjestöbarometrin tulosten perusteella kuntoutus toteutuu vain harvoin kuntoutujan yksilöllisistä tarpeista lähtien. Näin siis silloin, kun kuntoutuksen tarpeessa oleva onnistuu pääsemään kuntoutukseen. Se ei vastausten perusteella näytä olevan aivan helppoa. Vain noin yksi viidestä vastaajasta katsoo, että kuntoutukseen pääsevät ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. Vastaajien mukaan tämä johtuu liian vähäisestä resursoinnista kuntoutukseen, mutta myös kuntoutusta tarvitsevien tiedonpuutteesta, Kelan kriteereistä kuntoutuksen saamiselle, terveydenhuollon ammattilaisten tietämättömyydestä sekä kuntoutusta tarvitsevien moniongelmaisuudesta. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta erityisen huolestuttavaa on useiden vastaajien välittämä tieto siitä, että kuntoutukseen pääsyyn tarvitaan omaisia tai muita läheisiä, jotka aktiivisesti auttavat kuntoutuksen tarpeessa olevaa saamaan palvelua. Selkeäksi ongelmaksi nousee myös hoito- ja kuntoutussuunnitelmien teon laiminlyönti, josta raportoi lähes kolme neljästä vastaajasta.

Suurin osa vastaajista ilmoittaa järjestönsä kohderyhmien ihmisistä, joilla on riski jäädä ilman kuntoutuspalveluja. Ilman kuntoutusta jäävissä on lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyneitä. Kuntoutuksen erityinen väliinputoajaryhmä on tulosten perusteella ikääntyneet, jotka jäävät lakisääteisen kuntoutuksen ulkopuolelle. Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät myös ne, jotka eivät saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta. Järjestöissä kannatetaankin laajasti tämän kytköksen purkua. Tällä nähdään olevan vaikutusta mm. siihen, että kuntoutukseen päästäisiin ajoissa.

Kuntoutujan etu on saada mahdollisimman laadukkaita kuntoutuspalveluja. Järjestöbarometriin vastanneet kuntoutusammattilaiset korostavat järjestöjen tuottamien kuntoutuspalvelujen asiantuntevuutta erityisesti spesifien sairausryhmien kuntoutuksessa. Kuntoutujan kannalta oleelliseksi nähdään myös järjestöistä saatava vertaistuki. Tästä syystä järjestöjen mahdollisuus tuottaa kuntoutuspalveluja on turvattava jatkossakin.

Lue lisää

Tiedote: Järjestöbarometri 2013: Kuntoutukseen pääsy kiven alla

Järjestöbarometri 2013

Kuntoutukseen kannattaa sijoittaa! -kuva kuntoutuksesta

Muualla verkossa

Ohjaus on avainasemassa diabeteksen hoidon onnistumisessa, Diabetesliitto

Kuka ottaisi niskalenkin monitahoisista kuntoutuspalveluista? Kuntoutusportti

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: