fi | sv | eng

Kylpylään ja Kreikkaan vai kotisohvalle visailujen äärelle

28.06.2017, 14:00

Uimahallissa äiti selitti lapsilleen kesän suunnitelmia: kahden yön päästä pääsette kaverille yökylään, uimakoulu jatkuu vielä ensi viikon ja siinä välissä käydään harjoittelemassa uimista kylpylässä. Vielä vähän useamman yön nukuttuanne lähdemme Kreikkaan. Siellä pääsette pulikoimaan huvilan omassa uima-altaassa.

”Köyhän loma on harmaa kuin lokakuun loska”, Janne Viljamaa kirjoitti 14. kesäkuuta Metro-lehden lukijakolumnissa.

”Kun leiriviikko maksaa 100–200 euroa ja syödäkin pitäisi, ei vähävaraisella yksinhuoltajalla ole usein mahdollisuutta laittaa lasta kesäleirille.”

”Lapsi turhautuu kotona, etsii roiskeläppäpitsaa jääkaapista, soittelee äidille töihin, katsoo typeriä visailuita ja saippuasarjoja telkkarista ja pelaa tuntikausia kännykällä samaa kolikonkeruupeliä. Kun hyväosaisen perheen lapset palaavat elokuussa kouluun nuppi täynnä virikkeitä ja kroppa täynnä intoa, niin kesän kotona passiivisena löhönnyt, tarjouskarkilla elänyt vähävaraisen lapsi on kalpea ja väsynyt."

"Ei ollut äiti järjestämässä virikkeitä.”

Tällaista on eriarvoisuus, mietin kun metrossa kolumnin luettuani kävelin uimahalliin ja istahdin äidin ja lasten kanssa saunan lauteille.

Sosiaali- ja terveysjohtajista eriarvoisuus on lisääntynyt

SOSTEn Sosiaalibarometri ilmestyi 12. kesäkuuta. Tutkijat ovat tehneet nopealla aikataululla laadukasta tutkimustietoa tuottavan barometrin joka vuosi jo vuodesta 1991. Barometri kertoo muun muassa, miten sosiaali- ja terveyspalveluita käytännössä kunnissa johtavat ihmiset näkevät oman alueensa ja koko maan väestön hyvinvoinnin kehityksen.

Sosiaali- ja terveysjohtajista 88 prosenttia arvioi, että eriarvoisuus on lisääntynyt koko maassa ja 74 prosenttia näkee sen lisääntyneen omalla alueellaan. Barometrivastaajista 70 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut huonosti eriarvoisuuden vähentämisessä.

Eriarvoisuus on abstrakti käsite, jonka takana on kuitenkin tavallisia ihmisiä ja elämää: pieniä koskettavia tarinoita, joiden pitäisi uudistusten ansiosta muuttua paremmiksi.

Näitä tarinoita ja muutenkin Sosiaalibarometrin laajoja teemoja avaavia haastatteluita ja Veikko Somerpuron ottamia kuvia on nyt ensimmäistä kertaa mukana tutkijoiden tekstin joukossa. Haluamme, etteivät uudistukset irtaudu ihmisten arjesta.

”Olemme huolissamme heikoimmassa asemassa olevista”

Minulle jäivät tekemistäni barometrihaastatteluista päällimmäisinä mieleen upeat ihmiset ja järjestöjen luomat yhteisöt, kuten eläkkeensaajien yhdistyksen monta kertaa viikossa tapaava porukka tai mielenterveyskuntoutujien yhdistyksen päivittäin toinen toistaan tukevat ihmiset.

Sekä haastatteluista että tutkimuksesta jäi kaikumaan päähän virke: ”Olemme huolissamme heikoimmassa asemassa olevien pärjäämisestä.”

Esimerkiksi TE- ja Kelan palveluita on digitalisoitu ja kaikki eivät osaa tai kaikilla ei ole varaa asioida sähköisesti. Vaikkapa kadulla asuvalle ihmisille on hankala viestiä, ettei toimeentulotuen perusosaa enää haetakaan kotikunnasta vaan Kelasta.

TE-palveluiden uudistuksen pelätään jättävän vaikeasti työllistyvät paitsioon. ”Pitkäaikaistyöttömät on unohdettu”, Työttömien Keskusjärjestöjen toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoi haastattelussani.

Hyvinvointi on joskus pienestä kiinni

Mieleen jäi pyörimään myös se, kuinka pienestä moni asia voi olla kiinni: Kun vuosia kadulla päihteiden voimalla asunut ihminen on päässyt monipuolisen pitkän tuen ansiosta omaan asuntoon tuettuun asumiseen, kiristyneet toimeentulotukikäytännöt voivat suistaa elämän uudelleen raiteiltaan: Rahaa ei halua käyttää lääkkeisiin, ellei niihin saa toimeentulotukea. Ilman niitä elämä ei ehkä pysy kasassa. Jos vuokra nousee tuessa huomioidun summan yli, asuntokin voi mennä alta.

Vaikka joukkoliikenne sinänsä toimii pääkaupunkiseudulla, matkustaminen kolmella bussilla sairaalaan seurantatarkastukseen voi olla ysikymppiselle liikaa, etenkin kun viimeiseltä bussipysäkiltä pitää kävellä 400 metrin ylämäki sairaalan ovelle. Sairauden seuranta jää tekemättä ja terveys voi heikentyä nopeasti. Monet vanhat ihmiset eivät kaikkialla saa sosiaalihuollon korvaamia asiointimatkoja ja Kelan taksimatkojen omavastuuosuus edestakaiselta matkalta, 50 euroa, on liian suuri pienestä eläkkeestä maksettavaksi.

Lomasuunnitelmia pala kurkussa

Mielenterveysyhdistyksessä myös minä tajusin, millainen voi olla köyhän loma: tuettu viiden päivän loma maksaa 90 euroa, mutta kaikilla ei ole siihenkään varaa vaan lomapäiviä voi ostaa erikseen kymmenellä eurolla. Nuo viisi päivää perinteisessä mökkimaisemassa järven rannalla, on monelle ainoa mahdollisuus päästä kesämaisemiin saunan lauteille.

Myös eläkeläisille oli ollut aiemmin tarjolla tuettuja lomia, mutta tältä kesältä ne oli peruttu. Pala nousi kurkkuun, kun ajattelin omia lomasuunnitelmiani.

Erja Saarinen

Kirjoittaja on viestinnän asiantuntija SOSTEssa. Hän teki Sosiaalibarometriin tutkimusteemoja avaavia haastatteluita. Sosiaalibarometrin voi lukea tästä.

Kommentointi

Otsikko:
Nimi:
Kommentti: